Onko tutkimusperustaisella opetuksen tulevaisuutta? Mitä Corona opetti?

Joko Coronan opetukset on purettu – mitä opittiin?

Coronan vaikutuksesta opetukseen on tehty merkittävissä osin näkökulmasta, jossa on tutkittu digitaalisuuden vaikutuksia, sen käyttöönotto pakottavassa tilanteessa ja käytännössä ainoana mahdollisuutena ylläpitää opetusta. Miten tämä tapahtui ja mitä toteutui on hyvin monenkirjavaa, jopa Suomessa, jossa kuitenkin tekniset valmiudet (internet-yhteydet, koulujen ja oppijoiden laitteet, toteutunut opettajakoulutus) ovat äärimmäiset hyvät. Ei liene yllätys, kun toteaa, että digitalisaatiota ajaneet olivat tyytyväisiä tilanteeseen (vaikkakin toimintaympäristön tilanne ei sellainen pandemian jyllätessä ollut).

Eräässä haastattelussa (tehtiin jotain tutkimusta varten jo hyvin aikaisessa vaiheessa) totesin, että onko edessä kaksi mahdollista skenaariota ”corona-etäopetuskokeilun” jälkeen. Peruskouluissa ei muutoksia ole odotettavissa, ellei nopeasti ryhdytä muuttamaan perusopetuslakia, joka mahdollistaa laajamittaisen etäopetuksen yläkouluissa.

Mahdolliset skenaariot

Skenaario 1: Ryhdytään sääntölinjalle, ja yksi merkittävä säästökohde on toisen asteen koulutus. Ryhmäkokoja kasvatetaan merkittävästi etäopetuksena toteutuvilla kursseilla, merkittävä osa pienten lukioiden opetuksesta siirretään isompien lukioiden etäopetuksella toteutettavaksi. Kouluviikko saattaa lyhentyä esim. kolmipäiväiseksi, muille päiville laitetaan etäopinnot. Opettajamäärä vähenee merkittävästi, ja koulutiloissa saadaan aikaiseksi merkittäviä säästöjä, myös koulumatkoissa tulee säästöä. Oppikirjat kilpailutetaan, sähköiset kirjat (halvimmat) valitaan. Näitä tietenkään ei perustella säästöillä, vaan ”corona-etäopetuskokeilun” myötä saaduilla hyvillä kokemuksilla etäopetuksesta. Tätä sanoisin negatiiviseksi skenaarioksi.

Skenaario 2: ”Corona-etäopetuskokeilu” analysoidaan avoimesti, ja koko prosessi. Kaikista aiemmista ”digiloikka”-hankkeiden kokemuksista kootaan sellaiset käytänteet, joiden toimivuus havaittiin hyväksi nyt toteutuneen kokeilun aikana. Mahdollistetaan opettajille oman kehittymisprosessin arviointi (ilman mustamaalausta) ja selvitetään se, miten eri opettajien, eri oppiaineiden kohdalla rakentui ja toimi tukiverkostot (omat esimiehet, kollegat, digitutorit, vertaistuki, verkostot ml. Facebook-ryhmän ja erilaisten hankkeiden myötä syntyneet ja jatkuneet toimintaryhmät ja tukiorganisaatiot). Tämä on arvokas aineisto opettajien täydennyskoulutuksen, myös uudistuvan opettajankoulutuksen ja koulu- ja/tai kuntakohtaisten tukiorganisaatioiden toteuttamisessa jatkossa. Toinen merkittivä positiivinen suunta löytyy nyt jo verkostoituneiden koulujen (ja yliopistojen) yhteistyössä, mikä mahdollistaa etänä toteutuvien harvinaisempien oppiaineiden kurssien toteuttamisen verkossa (kuten nyt jo ainakin 100 lukion osalta tapahtuu mm. TutorHousen toimesta). Pienet lukiot saavatkin uutta ulottuvuutta voidessaan hyödyntää suurempien lukion monipuolista kurssitarjontaa hybridiopetuksen ja/tai etäopetuksen avulla. Pedagogisessa keskustelussa ja ajattelussa nähdään uuden teknologian tuoma ja mahdollistama muutos niin opetuksessa että opiskelussa. Ja tietoisesti rakennetaan uudenlaista pedagogiikka, ja myös uutta käsitystä opetuksessa käytettävistä materiaaleista ja toimintamalleista – ei vain ”kopioida” lähiopetuksen malleja ja oppeja. Uusissa työehtospimuksissa otetaan myös käyttöön ”hydridiopetuksena toteutuvan kurssin” korvaus (lukion nykyinen 1,1 vvh nostetaan esim. 1,65 vvh:iin). Tähän positiiviseen skenaarioon liittyy vielä se ulottuvuus, että opettajat halutessaan voisivat hakeutua ”etäopettajilksi” ja myös opettajankoulutuksessa lähdetään tuottamaan tähän suuntautuvia opintokokonaisuuksia. Ja kaiken pohjalla on opettajien työvälineiden päivittäminen uusien pedagogisten ratkaisujen toteuttamiseen (esim. streamaus hybridiopetukseen, etäopetuksen mahdollistavat tietoliikenneyhteydet 5G ja työpöytäkohtaiset dokumenttikameraratkaisut älypuhelimilla, lisänäytöt tai leveäy näytöt moniohjelmatyöskentelyyn).

Kuinka niin toivon, että tämä toinen skenaario toteutuu, pelkään kuitenkin, että ensimmäinen versio on lähempänä totuutta vuoden päästä (teksti kirjoitettu 2022).