Kev\u00e4\u00e4n 2015 ylioppilastutkinnon kemian koe on tasapainoinen, vaihteeksi. Ainerajat ylitt\u00e4v\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t olivat selke\u00e4sti kemian teht\u00e4vi\u00e4 ei esim. biologian\u00a0tai MAOL:n taulukon tulkinta (=l\u00f6yd\u00e4n oikeat) teht\u00e4vi\u00e4. Mielenkiintoista oli, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6kemia loisti poissaolollaan t\u00e4ysin.<\/p>\n
Teht\u00e4v\u00e4 1.<\/strong> Hyv\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4, joskin ”l\u00e4mmitt\u00e4ess\u00e4 vapautuu hiilidioksidia<\/strong>” aiheutti aiheellisesti pohdintaa. Kohdissa a)-c)\u00a0 olevat yhdisteet palaessaan muodostavat hiilidioksidia. Palaminen jos\u00a0mik\u00e4\u00e4n\u00a0on l\u00e4mmitt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n mahdollisuuden olisi voinut v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 hieman tarkemmalla taulukolla. Pisteytysohjeessa neuvottu pisteen v\u00e4hent\u00e4minen\u00a0on minusta kohtuutonta.<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4 2.<\/strong> Rajoittavan tekij\u00e4n<\/strong> k\u00e4sitteen edellytt\u00e4minen on toki perusteltua. Jos sit\u00e4 ei ole mainittu, ja silti on kahden reaktion l\u00e4ht\u00f6aineen ainem\u00e4\u00e4r\u00e4t laskettuna, ja p\u00e4\u00e4tyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n reaktiotuotteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskemisessa kalsiumoksidia, pit\u00e4isi voidaa p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 itse asia on ymm\u00e4rretty. Kahden pisteen menetys ehk\u00e4 hieman kova linja. Muuten toimiva peruslaskuteht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4 3.<\/strong> Kemiallisia perusteluja l\u00e4\u00e4kkeisiin liittyen. Kivasti yhdistyy<\/strong> isomeria, liukoisuus, reaktiivisuus ja reaktioymp\u00e4rist\u00f6n merkitys.<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4 4.<\/strong> Orgaanisen kemian perusteht\u00e4v\u00e4. Hyvin yhdistetty perusreaktio (esterin muodostus) sidoskemian osaamiseen (vetysidoksen merkitys). Reaktio magnesiumin kanssa oli sopiva lis\u00e4 – t\u00e4ss\u00e4 tule mieleen se, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 lukion kemian opetuksessa l\u00e4hte\u00e4 opettamaan reaktioita mekanismien kautta (redox, lewis, radikaali, diradikaali, fotokemia), eik\u00e4 opettelemalla ulkoa koko joukko ”nimireaktioita” (additio, eliminaatio, substituutio,\u00a0kohdensaatio, happo-em\u00e4s, redox, …). T\u00e4ss\u00e4kin ”arkij\u00e4rjell\u00e4” (eli ei sekaannu kun kyse on orgaanisesta haposta) syntyi oikea lopputulos:\u00a0magnesium hapettuu hapon l\u00e4sn\u00e4ollessa ja silloin joku pelkistyy (eli vety).<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4 5.<\/strong> ja Teht\u00e4v\u00e4 6.<\/strong> Itse en tarkastanut juuri n\u00e4it\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4 5 vaikutti hyv\u00e4lt\u00e4 peruslaskuteht\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Sopivasti vaiheita mukana. Teht\u00e4v\u00e4 6 taas annetun taulukon tulkintaa, ehk\u00e4 6.teht\u00e4v\u00e4 helpohko.<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4 7.<\/strong> Hyv\u00e4, kun yo-kokeessa ei tarvitse vastata kaikkiin teht\u00e4viin. T\u00e4ss\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4, jossa on t\u00e4m\u00e4 orgaanisten yhdisteiden nime\u00e4misen osaaminen (tai nimest\u00e4 rakennekaavan rakentaminen). T\u00e4m\u00e4 ei ehk\u00e4 ole niit\u00e4 kemian yleissivistyksen peruselementtej\u00e4 (lukiossa), vaikka itsekin olen taustaltani orgaanikko. Toki teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen testataan orgaanisten reaktioiden osaamista. Se aina ihmetytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hes aina on joku ”Markovnikovin s\u00e4\u00e4nn\u00f6n” mukaan p\u00e4\u00e4asiassa toteutuva reaktio mukana ja sitten kuitenkin hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n anti-Markovnikovilainen reaktiotuote vastaukseksi. Toki todellisuudessa reaktiotuote on usein seos molempia. Teht\u00e4v\u00e4nannossa voisi ”vihjata”, ett\u00e4 vastauksessa haetaan p\u00e4\u00e4asiallista reaktiotuotetta, jolloin tuon Markovnikovin s\u00e4\u00e4nn\u00f6n osaaminen<\/strong> voisi olla se asia teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4sen taas siihen, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 opettaa reaktiot reaktiomekanismeist\u00e4 l\u00e4htien, jolloin n\u00e4it\u00e4 ei tarvitse osata ulkoa, vaan kaikki perustuu nukleofiilien ja elektrofiilien reaktioihin elektronirikkaissa ja elektronik\u00f6yhiss\u00e4 molekyylien osissa (Lewisin happo-em\u00e4s-k\u00e4sitteen kautta l\u00e4hestyminen).<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4 8.<\/strong> Liukoisuus- ja reaktioentalpiateht\u00e4v\u00e4. Hyv\u00e4 yhdistelm\u00e4 niin laskentaa, kokeellisuutta (b-kohta) ett\u00e4 reaktioenergioiden perusosaamista.<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4 9.<\/strong> ja Teht\u00e4v\u00e4 10.<\/strong> Itse en tarkastanut juuri n\u00e4it\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4n 9<\/strong> titrausk\u00e4yrien tulkintateht\u00e4v\u00e4 oli mielek\u00e4s, toisaalta kouluissa ei liene (voi olla ett\u00e4 olen v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4) ty\u00f6v\u00e4lineita tuottaa itse titrausk\u00e4yri\u00e4<\/strong> (paitsi k\u00e4sin), joten liian usein n\u00e4m\u00e4 tulevat opetelluiksi kirjoista. Ja kun joku merkitt\u00e4v\u00e4 graafinen esitys on tulkittava ”vain kuvana”, siit\u00e4 j\u00e4\u00e4 ulkopuolelle itse kokeellisen ty\u00f6n antama konkteksti. Teht\u00e4v\u00e4 10<\/strong> oli kohtuullinen tasapaino-teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4ydennettyn\u00e4 kaasulain (yleinen kaasujen tilanyht\u00e4l\u00f6) soveltamisella. Le Ch\u00e2telier\u2019n periaatteen hallinta<\/strong> on kemian yksi perusasioista.<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4 11.<\/strong> Mielek\u00e4s ja haastava pohdiskeluteht\u00e4v\u00e4. Ei ihan arkip\u00e4iv\u00e4n kemiaa, mutta l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan todella yleissivistyst\u00e4 mittaava ja lopussa kemian tutkimuksen nykyvirtauksia koostava.<\/strong> Ainerajat ylitt\u00e4v\u00e4 teht\u00e4v\u00e4. Se, ett\u00e4 vedyn, hiilen, hapen ja typen lis\u00e4ksi, mainitsee fosforin (ATP:ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 alkuaine) ja rikin vaatii hieman paneutumista. Rikin tilalle olisi kelvanneet mm. t\u00e4rke\u00e4t hivenaineet rauta, magnesium, kalsium, natrium ja kalium. Helium kelpasi my\u00f6s – joskin viittaus fuusioreaktioon hieman oudoksutti. Toki fuusioreaktiota tapahtuu ”energial\u00e4hteess\u00e4” auringossa – siis el\u00e4m\u00e4lle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s energia, s\u00e4teily.<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4 12.<\/strong> Kemiallisen hapenkulutuksen mittaamiseen liittyv\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on monella tapaa ajankohtainen. Teht\u00e4v\u00e4n reaktioyht\u00e4l\u00f6n kertoimien m\u00e4\u00e4ritys oli teht\u00e4v\u00e4 hapetuslukumenetelm\u00e4ll\u00e4<\/strong> – eli vaikeimman kautta. Reaktioyht\u00e4l\u00f6n varauksien tasapainottamisen ongelman olisi pit\u00e4nyt kertoa jo t\u00e4m\u00e4n. \u00a0Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 mainittu menetelm\u00e4 tyhjensi ty\u00f6turvallisuuteen liittyv\u00e4n pakan ty\u00e4dellisesti – vaati suojautumista, vetokaappia ja j\u00e4tteidenk\u00e4sittely\u00e4 ty\u00f6skentelyn j\u00e4lkeen. Virheanalyysin edellytt\u00e4minen viestitti, ett\u00e4 edelleenkin t\u00e4ytyy muistaa kemian kurssien ty\u00f6selostuksissa vaatia paneutumaan my\u00f6s virhel\u00e4hteiden mn\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa edellytettiin my\u00f6s pohdiskelua, ett\u00e4 n\u00e4yte\u00a0voisi olla\u00a0kontaminoitunut (saastunut) n\u00e4ytteenotossa, s\u00e4ilytyksess\u00e4 ja\/tai k\u00e4sittelyn aikana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kev\u00e4\u00e4n 2015 ylioppilastutkinnon kemian koe on tasapainoinen, vaihteeksi. Ainerajat ylitt\u00e4v\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t olivat selke\u00e4sti kemian teht\u00e4vi\u00e4 ei esim. biologian\u00a0tai MAOL:n taulukon tulkinta (=l\u00f6yd\u00e4n oikeat) teht\u00e4vi\u00e4. Mielenkiintoista oli, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6kemia loisti poissaolollaan t\u00e4ysin. Teht\u00e4v\u00e4 1. Hyv\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4, joskin ”l\u00e4mmitt\u00e4ess\u00e4 vapautuu hiilidioksidia” aiheutti aiheellisesti pohdintaa. Kohdissa a)-c)\u00a0 olevat yhdisteet palaessaan muodostavat hiilidioksidia. Palaminen jos\u00a0mik\u00e4\u00e4n\u00a0on l\u00e4mmitt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n mahdollisuuden olisi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-125","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yo-kokeet"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/125","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=125"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/125\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":127,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/125\/revisions\/127"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}