{"id":144,"date":"2015-11-08T00:03:29","date_gmt":"2015-11-08T00:03:29","guid":{"rendered":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=144"},"modified":"2016-10-09T13:19:14","modified_gmt":"2016-10-09T13:19:14","slug":"lukion-kemian-uusi-opetussuunnitelma-mita-kaikkea-se-mahdollistaa-tai-ei-osa1","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=144","title":{"rendered":"Lukion kemian uusi opetussuunnitelma – mit\u00e4 kaikkea se mahdollistaa tai ei – osa1"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 peruskoulussa opimme?<\/strong><\/p>\n

Peruskoulun kemian opetussuunnitelma vaikuttaa melkoisesti my\u00f6s lukion kemian opetukseen. Mit\u00e4 voimme olettaa, ett\u00e4 uudet lukiolaiset osaavat peruskoulun kemian opetuksen (opetussuunnitelman) perusteella. Rehellisesti t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 pulmia on tiedossa. Uuden\u00a0 opetussuunnitelman mukaan yl\u00e4koulun kemian suorittaneita on odotettavissa lukioihin aikaisintaan vasta syksyll\u00e4 2018?<\/p>\n

Miten muutamme peruskoulun kemian opetusta, jotta se vastaa my\u00f6s lukion kemian opetuksen tarpeita? Ainakin Viikiss\u00e4 olemme l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uusia linjauksia yhteistuumin kemian opettajien kesken. Siit\u00e4 my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lukion kemian opetuksen muutostarpeet ja uusi kemian opetussuunnitelma<\/strong><\/p>\n

Se, ett\u00e4 lukion opetussuunnitelman uudistaminen j\u00e4i vain p\u00e4ivitykseksi, ei est\u00e4nyt Opetushallitusta tekem\u00e4st\u00e4 joitakin melko merkitt\u00e4vi\u00e4kin uusia linjauksia. Se, miten ne vaikuttavat, j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Osa on kuitenkin todella pulmallisia ja asettavat mm. kirjan tekij\u00e4t hankalaan tilanteeseen. Yliopistoihin pyrkiville saattaa my\u00f6s muodostua tilanteita, joissa uuden lukion kemian oppim\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4t. Ja asettuuko ylioppilastutkintolautakunnan kemian jaosto ruotuun uuden opetussuunnitelman asettamien ajatusten kanssa. N\u00e4it\u00e4 seuraavassa analyysiss\u00e4 on useita.<\/p>\n

KE1 – Kemiaa kaikkialla<\/strong><\/p>\n

Kurssin tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 positiivisena ajatuksena on kiinnostuksen her\u00e4tt\u00e4minen kemiaan. Kuitenkin unohtuu k\u00e4sitys kemiasta kokeellisena tieteen\u00e4<\/strong>, kemiallisista reaktioista puhutaan vasta 3.kurssilla<\/strong>. Toki kokeellisuus (mik\u00e4 sellaisenaan ei ole tiedett\u00e4) mainitaan, mutta vain ilmi\u00f6iden tutkimisena. Miten lukiolainen voi osallistua yhteiskunnalliseen keskustelaan kemian n\u00e4k\u00f6kulmasta, jos h\u00e4nell\u00e4 on mielikuvat kemiallisista reaktioista vain yl\u00e4koulun tietopohjalla.<\/p>\n

Keskeisiin sis\u00e4lt\u00f6ihin kirjatut ”merkitykset nykyaikana ja merkitys jatko-opinnoissa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4” tekev\u00e4t ainoasta pakollisesta kurssista osin opinto-ohjauksen ja yhteiskuntaopin kurssia. Opinto-ohjauksen kurssim\u00e4\u00e4r\u00e4 tuplattiin, olisi voinut kuvitella, ett\u00e4 se merkitsee jotain.\u00a0Jos t\u00e4m\u00e4 aika on tarkoitettu opiskelutaitojen kehitt\u00e4miseen tai henkil\u00f6kohtaisten opiskelusuunnitelmien laatimiseen,\u00a0hyv\u00e4 niin. T\u00e4ss\u00e4 voi tosin kysy\u00e4, onko alakoulun kaikki kuusi vuotta menneet johonkin ilmi\u00f6pohjaiseen ja projektiluontoiseen mukaopiskeluun, ennemmin kuin valmistautumiseen itsen\u00e4isemp\u00e4\u00e4n\u00a0opiskeluun ja vastuunkantoon omasta oppimispolusta.<\/p>\n

\"elektronien_energiatasot\"<\/a><\/p>\n

Atomin rakenne <\/b>on nostettu – ja syyst\u00e4 – KE1-kurssin sis\u00e4lt\u00f6ihin. Orgaanisen kemian ”m\u00f6lin\u00e4” on siirretty KE2-kurssiin ja toivon mukaan j\u00e4ntev\u00f6itt\u00e4en orgaanisen kemian sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Onko meill\u00e4 rohkeutta unohtaa ”helppo tie” eli Bohrin mallin mukainen l\u00e4hestymistapa? Niille, jotka jatkavat kemian opintoja 1.kurssin j\u00e4lkeen, tarjottaisiin heti alkuun nykyaikainen kuva tieteen k\u00e4sityksest\u00e4 atomista ja sen elektronipilven rakenteesta. Atomin ytimeen\u00a0liittyvist\u00e4 mielenkiintoisista asioista – kvarkit, vahva vuorovaikutus – kertonee fysiikan opettaja. Yl\u00e4koulussa puhuisimme jo heti alkuun elektronien energiatasoista<\/strong> ja KE1-kurssilla ryhtyisimme kutsumaan niit\u00e4 orbitaaleiksi<\/strong> – ehk\u00e4 emme tuo kvanttilukuja k\u00e4sittelyyn. Paulin kieltos\u00e4\u00e4nn\u00f6n ”suomennamme” kuuluvaksi, ett\u00e4 yhdelle orbitaalille mahtuu vain kaksi elektroni, jotka kuvataan vastakkaiseen suuntaan osoittaville nuolilla (spinkvanttiluku eri merkkinen).<\/p>\n

Edell\u00e4 mainitun kuvauksen pohjalta – orbitaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton my\u00f6t\u00e4 – voimme jakaa jaksollinen j\u00e4rjestelm\u00e4n eri lohkoihin<\/strong> (=lis\u00e4arvo yl\u00e4koulussa opittuun?), voimme puhua s-lohkosta alkali- ja maa-alkalimetallien osalta, d-lohkosta siirtym\u00e4alkuaineiden osalta, p-lohkosta IIIA-VIIIA-ryhmien osalta. Lantanoidit ja aktinoidit muodostavat sitten f- ja g-lohkot. N\u00e4in osaltamme voimme selitt\u00e4\u00e4 jaksollisen j\u00e4rjestelm\u00e4n muodon ja my\u00f6s elektronien energiatasojen t\u00e4yttymisen osittain limitt\u00e4in menevien energiatasojen osalta.<\/p>\n

Mit\u00e4 muuta atomin rakenne ja jaksollinen ”p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in<\/strong>” voisi tarkoittaa? Opetammeko ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n atomin s\u00e4teen ja ionis\u00e4teen s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksia, ionisaatioenergioiden porrastumisen niin p\u00e4\u00e4kvanttiluvun mukaan\u00a0 kuin sivukvanttilukujen (orbitaalityyppien)\u00a0mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyvien energiatasojen osalta? Jaksollisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 yleens\u00e4 n\u00e4emme j\u00e4rjestysluvun lis\u00e4ksi suhteellisen atomimassan, mik\u00e4 osaltaan sitten pakottaa selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisten isotooppien olemassaolon (mik\u00e4 lienee sekin t\u00e4rke\u00e4 asia atomin rakenteen osalta).<\/p>\n

Alkuaineiden ominaisuudet<\/strong> ovat jaksollisen j\u00e4rjestelm\u00e4n perusasia, ryhmittelyn l\u00e4ht\u00f6kohta. Onko alkuaine metalli, puolimetalli tai ep\u00e4metalli – ja mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tarkoittavat on varmaankin t\u00e4rke\u00e4 asia selitt\u00e4\u00e4? Mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 alkalimetallien ja halogeenien reaktiivisuuden tai toisaalta jalokaasujen inerttiyden?<\/p>\n

Aineiden<\/strong> – joihin luokittelisin puhtaat aineet eli alkuaineet ja yhdisteet sek\u00e4\u00a0homogeeniset ja heterogeeniset seokset – ominaisuuksien<\/strong> selitt\u00e4minen onkin monenkirjava teht\u00e4v\u00e4. Yl\u00e4koulussa tutustumme jo happamuuteen (ja em\u00e4ksisyyteen), liukoisuuteen, olomuotoihin, reaktiokykyyn toisten aineiden kanssa. Mit\u00e4 uusia asioita lukio tuo tullessaan?\u00a0Lukion KE1-kurssilla n\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 pit\u00e4\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla<\/strong>. Toivottavasti t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa niin kaikkien vahvojen sidosten<\/strong> (metallisidos, kovalenttinen sidos, koordinaatiosidos\/kovalenttisen sidoksen erikoistapaus, ionisidos)\u00a0kuin heikkojen sidosten<\/strong> (dispersiovoimat\/Londonin voimat, dipolisidos ja vetysidos erikoistapauksena, ioni-dipolisidos) opettamista. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa yhdisteiden (oletettavasti juuri orgaanisten molekyylien) avaruudellista rakennetta ei tarvitse selitt\u00e4\u00e4 (opettaa). Poolisuus edellytt\u00e4\u00e4 elektronegatiivisuus<\/strong> -k\u00e4sitteen opettamista.<\/p>\n

Kurssin tavoitteissa todetaan, ett\u00e4 lukiolaisen pit\u00e4\u00e4 osata ”k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokap\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6n ilmi\u00f6iss\u00e4<\/strong>”. L\u00e4hestymme mm. pesukemian ja keitti\u00f6kemian perusasioita.<\/p>\n

Tutkimuksellista l\u00e4hestymistapaa tukee vaatimus osata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4<\/strong> malleja, jaksollista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja tietol\u00e4hteit\u00e4 mm. aineiden ominaisuuksien p\u00e4\u00e4ttelemiseen<\/strong>. Mm. ”Scientific Practicies” -toimintamalli, josta olen kirjoittanut aiemmin, on oiva toimintamalli t\u00e4m\u00e4n kaltaisen vaatimuksen toteuttamiseksi.<\/p>\n

Kysymykset tiedonhankinnan l\u00e4ht\u00f6kohtana? Mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 halutaan sanoa?<\/p>\n

Kokeellisuus mainitaan vain ilmi\u00f6iden tutkimisina ja on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n aineen erotusmenetelmien opiskeluna. Liuosten valmistus<\/strong> – selke\u00e4 opinnollinen kokeellinen ty\u00f6 – on opetussuunitelmassa siirretty KE2-kurssin sis\u00e4lt\u00f6ihin. Mik\u00e4 on harmittava asia. Toisaalta se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, kun my\u00f6s ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n ja konsentraation k\u00e4sitteet ja opiskelu<\/strong> on siirretty KE2-kurssille. N\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 vakavimmat erehdykset KE1-kurssin osalta. Orgaanisen kemian funktionaalisten ryhmien ja aineryhmien siirt\u00e4minen KE2-kurssille kevensi KE1-kurssia aivan riitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 asia voidaan korjata koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.<\/p>\n

(seuraavassa osassa KE2 ja KE3-kurssien sis\u00e4lt\u00f6jen pohdintaa)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 peruskoulussa opimme? Peruskoulun kemian opetussuunnitelma vaikuttaa melkoisesti my\u00f6s lukion kemian opetukseen. Mit\u00e4 voimme olettaa, ett\u00e4 uudet lukiolaiset osaavat peruskoulun kemian opetuksen (opetussuunnitelman) perusteella. Rehellisesti t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 pulmia on tiedossa. Uuden\u00a0 opetussuunnitelman mukaan yl\u00e4koulun kemian suorittaneita on odotettavissa lukioihin aikaisintaan vasta syksyll\u00e4 2018? Miten muutamme peruskoulun kemian opetusta, jotta se vastaa my\u00f6s lukion kemian […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-144","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ops"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/144","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=144"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/144\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":148,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/144\/revisions\/148"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=144"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=144"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=144"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}