{"id":214,"date":"2016-10-02T11:53:53","date_gmt":"2016-10-02T11:53:53","guid":{"rendered":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=214"},"modified":"2016-10-09T13:15:43","modified_gmt":"2016-10-09T13:15:43","slug":"kohti-syksya-2016-uusi-opetussuunnitelma-ja-uudet-kujeet","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=214","title":{"rendered":"Alkusyksy\u00e4 2016 – Uusi opetussuunnitelma ja uudet kujeet"},"content":{"rendered":"

Nelj\u00e4s vuosi ilman kurssikokeita – eli siis jo vanha keksint\u00f6 Viikin normaalikoulun kemian opetuksessa. T\u00e4m\u00e4 on tietenkin asettanut toisenlaisia haasteita arviointiin, kun kurssinumeroiden perusteena ei ole koenumerot. Nykyaikaisille opettajille t\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta, vaikka k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 en pid\u00e4 ainoana oikeana – kuvio ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa v\u00e4henn\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Opiskelijoilla sit\u00e4 vastoin t\u00e4m\u00e4 on aina ollut perusteltava erikseen. Liian moni on tottunut siihen, ett\u00e4 kurssinumeron saa pinnist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kurssin lopussa muutaman p\u00e4iv\u00e4n ja kun opettelee ulkoa\u00a0kurssin oleelliset asiat ja muistaa se kurssikokeessa, homma on saletti. Valitettavasti t\u00e4ll\u00e4 ei ole oikein mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 oppimisen kanssa, varsinkin oppiaineessa, jossa edellisen kurssin asiat ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sellaisia, joiden p\u00e4\u00e4lle uutta tietoa rakennetaan.<\/p>\n

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma ei tee asioita helpommaksi ja ilmi\u00f6oppimisille sekoitetaan opettajia lis\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n

Uusi peruskoulun opetussuunnitelma ei helpota lukion kemian opetusta lainkaan. Edelleenkin kemia pidet\u00e4\u00e4n ”luonnontieteen\u00e4”, ja viel\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n ohjata yh\u00e4 enemm\u00e4n pinnallisen oppimisen suuntaan. Yl\u00e4koulun kemia\u00a0ei k\u00e4sittele kemian omia suureita, ainem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai konsentraatiota, kemia on my\u00f6s eksakti luonnontiede, ei kokoelma ilmi\u00f6it\u00e4. Pitoisuus toki mainitaan, koska sill\u00e4 on kuitenkin merkityst\u00e4 kemiallisten ominaisuuksien pohdiskelussa ja vertailussa. Mutta se, ett\u00e4 yl\u00e4koulun kemiassa yritet\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 matematiikka ja tarkkuus sivussa, ei saa minun my\u00f6t\u00e4tuntoa. Kun viel\u00e4 orgaanisen kemian – mik\u00e4 minusta luokittelukriteerin\u00e4 edelleenkin on relevantti – oppisis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 julistetaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyytt\u00e4 ja muka valinnanvapautta, olemme hukkatiell\u00e4. ”Perehdyt\u00e4\u00e4n johonkin orgaaniseen yhdisteryhm\u00e4\u00e4n” on\u00a0 huvittava lausahdus 550 sivun mittaisessa opuksessa. Voisi jopa ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 kemian osuutta eiv\u00e4t ole olleet pohtimassa kemian opetuksesta jotain ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t (olen pahoillani t\u00e4st\u00e4 v\u00e4itteest\u00e4) – itsekin taustaty\u00f6ss\u00e4 mukana olleeni tied\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4in ei ollut.<\/p>\n

Nyt lukion uudessa opetussuunnitelmassa orgaaninen kemia on sijoitettu KE2-kurssiin, mik\u00e4 on syvent\u00e4v\u00e4, ei pakollinen, kemian kurssi. Nyt kauheimman skenaarion mukaan meill\u00e4 voi olla lukion suorittanut ylioppilas, joka ei ole kuullutkaan karboksyylihapoista, siis muurahais- ja etikkahapoista tai aminohapoista, eli DNA:n rakenneosista. Kemian opetus on nyt t\u00e4ysin riippuvainen yl\u00e4koulun kemian opettajien panostuksesta ja motivaatiosta.<\/p>\n

Pieni varoituksen sana. Kun yl\u00e4koulun kemian opetussuunnitelman sis\u00e4lt\u00f6 on valitettavasti menossa nyt juuri v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, voi kysy\u00e4 miksi n\u00e4in. Onko taustalla pyrkimys siihen, ett\u00e4 kemiaa voisi opettaa ”kuka vain jonkinlaisen opettajap\u00e4tevyyden” saanut? Halutaanko suomalainen – PISA-saavutusten takuu – vahva aineenopettajaperusta murentaa jonkin pinnallisen ”ilmi\u00f6oppimisen” paradigmalla? Tekem\u00e4ll\u00e4 opetussuunnitelmasta ep\u00e4selv\u00e4 ja ilman punaista lankaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kyh\u00e4elm\u00e4 ollaan menossa vaarallisesti edell\u00e4 mainittuun suuntaan. Toivottavasti olen v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Ilmi\u00f6oppiminen on kuitenkin klisee, jossa kemian ja tieteen todelliset ILMI\u00d6T katoavat ”isojen otsikoiden” mahdollistamaan\u00a0pedagogiseen sumuun.<\/p>\n

Peruskoulun kemian opetuksen uudet suuntaviivat – miksi emme tartu uusiin l\u00e4hestymistapoihin?<\/strong><\/p>\n

Markkinoille tulleet ”uuden opetussuunnitelman mukaiset”\u00a0paperiset oppikirjat ovat tuoneet varsin v\u00e4h\u00e4n\u00a0uutta itse opetuksen sis\u00e4lt\u00f6ihin. Mielenkiintoista onkin se, ett\u00e4 vaikka peruskoulun opetussuunnitelmaprosessi oli pitk\u00e4 ja perusteellinen,\u00a0se ei ainakaan kemian osalta p\u00e4ivittynyt oppimateriaaleihin. Mm. Ilmi\u00f6-kirja ja Aine ja energia -kirjasta p\u00e4ivittynyt versio ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuo\u00a0mit\u00e4\u00e4n uutta (tekij\u00e4t voisivat kyll\u00e4 avautua t\u00e4ss\u00e4), e-Opin Yl\u00e4koulun kemiasta en osaa sanoa viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Itse omaan versiooni yl\u00e4koulun kemian kirjasta (muokattu e-Opin kirja) olen ottanut 7.luokalta l\u00e4htien punaiseksi langaksi jaksollisen j\u00e4rjestelm\u00e4n. Seuraava etenemismalli on kirjattu my\u00f6s Viikin normaalikoulun peruskoulun kemian opetussuunnitelmaan.<\/p>\n

    \n
  1. Ensin opiskellaan atomi. Kvanttimekaaninen atomimalli,\u00a0ei Bohrin mallia eik\u00e4 oktettia! Elektronit energiatasoilla. Ympyr\u00e4 on yht\u00e4 abstrakti kuin viiva, mutta energiatasoajattelu on jatkossa hy\u00f6dyllisempi.<\/li>\n
  2. Alkuaine.<\/li>\n
  3. Hahmotetaan jaksollinen j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/li>\n
  4. Sitten vasta ”sekoitellaan”. Eli seokset ja erotusmenetelm\u00e4t<\/li>\n<\/ol>\n

    Atomimallin kehittymisen<\/strong> lis\u00e4ksi toinen kemian historian merkitt\u00e4v\u00e4 kehitystarina kuuluu happo-em\u00e4steorioihin<\/strong>. Peruskoulussa paneudumme kemiallisissa ominaisuuksissa happamuuteen, ja niin kauan kun puhumme vain t\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 ja selit\u00e4mme sit\u00e4 pH:n kautta (ja viel\u00e4 ajatuksella ”alle 7 eli hapan”, ”7 eli neutraali” ja ”yli 7 eli em\u00e4ksinen”), t\u00e4m\u00e4 Arrheniuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n perustuva malli toimii – toki ammoniakki- ja vetykloridikaasujen em\u00e4ksisyys ja happamuus ei siihen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n sovi. Mutta muistammeko yl\u00e4koulun kemian opetuksessa selke\u00e4sti opettaa eri happo-em\u00e4s-teoriat (edes em. Arrhenius ja sitten Br\u00f6ndstedt), jotta lukiossa ne olisivat sitten hallussa.<\/p>\n

    Miten saisimme orgaanisen kemian osuuden muokattua mielekk\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi kokonaisuudeksi. Funktionaalisten ryhmien l\u00e4pik\u00e4ynti ei viel\u00e4 toimi, koska emme saa elektronegatiivisuuden ja niiden erojen\u00a0tuomaan virityst\u00e4 mukaan. Onko t\u00e4h\u00e4n kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n toimivaa ideaa, ja nyt en hae mit\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6oppimisen h\u00f6pin\u00e4\u00e4. Uusi opetussuunnitelmamme ei t\u00e4ss\u00e4 meit\u00e4 auta, p\u00e4invastoin – kuten aiemmin jo totesin.<\/p>\n

    Otan t\u00e4ss\u00e4 aikalis\u00e4n peruskoulun kemian opetuksen pohdiskeluun. Ensi lukuvuonna minulla on 8. ja 9.lk:n kurssit, jotka menev\u00e4t viel\u00e4 vanhan OPS:in mukaan. Mutta sitten on aikaa kehitysty\u00f6lle.<\/p>\n

    Lukion kemiaa – Orbitaali 1 asettaa tavoitteet kuitenkin korkealle<\/strong><\/p>\n

    Tuore e-Opin lukion kemian ensimm\u00e4inen oppikirja Orbitaali 1 – muuten oli aikoinaan maailman ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6inen kemian oppikirja – on valmistumassa entist\u00e4kin ehompana. Vaikka lukion uuden opetussuunnitelman mukainen oppisis\u00e4lt\u00f6 ei vastannut kemian opettajien n\u00e4kemyksi\u00e4 – sen verran kemian opettajia olen LOPS-prosessin aikana tavannut ja jututtanut, ett\u00e4 n\u00e4in voin sanoa – uudistettuun Orbitaali 1 -kirjaan on saatu rakennettua selke\u00e4 punainen lanka ja tukeva paketti kemian perusasioita<\/strong>. S\u00e4hk\u00f6inen kirja on mahdollistanut erilaisten videoiden ja animaatioiden k\u00e4yt\u00f6n, joten (kemian) ilmi\u00f6iden havainnollistaminen helpottuu. Jo nyt on valmistunut 100 diaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 opettajan diasarja. S\u00e4hk\u00f6inen kirja on e-Opille tyypilliseen tapaan editoitava, samoin em. diat. Opettaja p\u00e4\u00e4see siis toteuttamaan omaa opetustaan haluamassaan laajuudessa ja j\u00e4rjestyksess\u00e4. Lukiolaisille\u00a0myyt\u00e4v\u00e4 kirja voi olla oman opettajan ”editoima” koulukohtainen versio (opettaja tietenkin huomioi, ett\u00e4 se edelleen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaiken opetussuunnitelmassa vaaditun). Orbitaali 1 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4<\/strong> my\u00f6s selke\u00e4sti KE1 – Kemiaa kaikkialla\u00a0-kurssin opetussuunnitelmasta harmillisesti poistettuja osioita, mm. ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n ja konsentraation k\u00e4sittelyn<\/strong>. Ja n\u00e4ihin liittyy my\u00f6s liuoksen valmistus. Opettajat voivat omalla esimerkill\u00e4\u00e4n osoittaa, ett\u00e4 n\u00e4iden – kemiassa t\u00e4rkeiden suureiden – poisj\u00e4tt\u00e4minen pakollisen kurssin sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 oli virhe.<\/p>\n

    Orbitaali 1 -kirjassa on selke\u00e4sti paneuduttu kemian perusk\u00e4sitteiden opiskeluun,\u00a0nykyaikaisen atomimallin eli kvanttimekaanisen atomimallin mahdollistamaan sidosmaailman ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Kirjan nime\u00e4 seuraten kirjassa esitell\u00e4\u00e4n orbitaaliteoria. Orbitaaliteorian seuraavat ”vaiheet” k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin Orbitaali 2 -kirjassa (mm. hybridisaatio). Opettaja voi toki j\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 – jopa poistaa omista opiskelijoille myyt\u00e4v\u00e4st\u00e4 versiosta – pit\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 muissa selitysmalleissa, esimerkiksi VSEPR-teoriassa.<\/p>\n

    Orbitaali 1 -kirjassa on kerrattu runsaasti yl\u00e4koulun kemiaa, mutta sen(kin) voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle, jos opiskelija-aines osoittaa ne hallitsevan. Mutta pelottavia kauhukuvia olen antanut edell\u00e4.<\/p>\n

    Viikin normaalikoulun kemian opetuksessa\u00a0jo nelj\u00e4s lukuvuosi ilman kurssikokeita – arvioinnin halutaan tukevan oppimista<\/strong><\/p>\n

    Kemian osaamista voidaan mitata ja tulkita monella tapaa. Hyv\u00e4 kysymys on aina, mik\u00e4 on arvioinnin prim\u00e4\u00e4ri teht\u00e4v\u00e4. Millaiset menetelm\u00e4t tukevat oppimista ja millaiset toimintamallit eiv\u00e4t. Edelleen johtuen –\u00a0ket\u00e4\u00e4n syyllist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 – vallitsevasta summatiivisesta numerokeskeisest\u00e4 arviointikulttuurista niin yl\u00e4koulussa kuin muissa oppiaineissa, opiskelijoiden suhtautuminen uuteen opiskeluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja uusiin ty\u00f6muotoihin on konservatiivinen, jopa kielteinen. Eli haastetta riitt\u00e4\u00e4 uudistajille ja uusien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kokeilijoille.<\/p>\n

    Mik\u00e4 tekee kurssikokeettomasta lukiokurssista pulmallisen opiskelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta? Koska arviointia tehd\u00e4\u00e4n, kurssinumeroiden perusteet haetaan jostakin. Jos kurssilla arvioidaan osaamista koko ajan, my\u00f6s n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 odotetaan koko kurssin ajan. Siihen ei riit\u00e4 parin kolmen p\u00e4iv\u00e4n ulkoa opiskelun osuus\u00a0jakson loppusuoralla, juuri ennen kurssikoetta. Osa julkisuudessa vallitsevasta k\u00e4sityksest\u00e4 lukion opintojen ”ulkoaopiskelusta” perustuu t\u00e4h\u00e4n v\u00e4\u00e4ristyneeseen toiminta- ja opiskelukulttuuriin.<\/p>\n

    Kurssikokeeton lukiokurssi on my\u00f6s vaikeasti uusittavissa. Runsaat poissaolot – ei siis vain fyysiset, vaan my\u00f6s ”henkiset” – eiv\u00e4t helpota kurssin suorittamista. Kurssikokeella tavoitellaan t\u00e4ss\u00e4 vain l\u00e4pip\u00e4\u00e4sy\u00e4, mik\u00e4 ei pit\u00e4isi olla en\u00e4\u00e4 lukiossa kurssien suorittamisen tavoite. Jos tavoitteena on edes ”selviytyminen yo-kirjoituksissa”, se vaatii asioiden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, mik\u00e4 ei vain kurssikokeita l\u00e4pik\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 onnistu.<\/p>\n

    Kurssikokeet voivat toki tukea monipuolista ja opiskelua edist\u00e4v\u00e4\u00e4 arviointia. Ne voivat toimia ”viestin\u00e4”, mit\u00e4 asioita pit\u00e4\u00e4 viel\u00e4 kerrata ja l\u00e4pik\u00e4yd\u00e4 ennen seuraavalle kurssille osallistumista – aina monessa oppiaineessa uuden asian oppiminen perustuu aiemmin opiskellun\u00a0hallintaan.<\/p>\n

    Uusi pedagogia l\u00e4hestymistapoja kokeilemassa – projektioppimista ja flippaamista – kenelle suosittelen?<\/strong><\/p>\n

    P\u00e4\u00e4ttyneen lukuvuoden aikana oli omalla kohdalla kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 pedagogista kokeilua: PIRE-hankkeen my\u00f6t\u00e4 projektioppimisen ja mallintamisen kokeilu KE2-kurssilla ja lukiopedagogiikan\u00a0kehitt\u00e4miseksi flipped classroom -kokeilu KE5-kurssilla. N\u00e4ist\u00e4 olenkin jo raportoinut t\u00e4ss\u00e4 blogissa. Mutta kysymykseen kenelle suosittelen koetan nyt hakea vastausta.<\/p>\n

    Julkisuudessa yleens\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n vain onnistuneita kokeiluja ja heti per\u00e4\u00e4n vannotaan niiden nimeen. Tutkimusartikkelista ja -kirjallisuudesta ei yleens\u00e4 ole vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tukea omille ajatuksille – oman tutkimusartikkelin taustojen rakentaminenhan yleens\u00e4 l\u00e4htee t\u00e4st\u00e4, joten se puoli on yleisesti hoidettu oli tutkimusperinne kvantitatiivinen tai kvalitatiivinen. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 se lienee helpompaa.\u00a0T\u00e4m\u00e4n vuoksi l\u00e4hdenkin\u00a0v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 oli\u00a0pedagoginen kokeilu tai kehitt\u00e4mishanke mik\u00e4 tahansa<\/strong>, jos opettaja on motivoitunut ja vakuuttunut omasta tekemisest\u00e4\u00e4n sek\u00e4 saanut my\u00f6s tarvittavan tuen ty\u00f6lleen (suunnitteluresurssia, uusia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4, verkostoja), se onnistuu ja tuottaa parempia oppimistuloksia<\/strong>. T\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 pohtiessa ja analysoidessa\u00a0kannattaa tutustua mm. Hattien ja Kirschnerin metatutkimuksiin (tutkimuksiin tutkimuksista).<\/p>\n

    Opetusharjoittelu on aikaa, jolloin voi tutustua niin ohjaavien opettajien kuin vertaisten eli muiden opetusharjoittelijoiden. opetukseen, pedagogisiin ja didaktisiin valintoihin (jotka voivat olla hetkellisi\u00e4 tai laajempia toimintamalleja). Tutkimusperusteisen opettajankoulutuksen pit\u00e4isi antaa meille valmiuksia analysoida erilaisia l\u00e4hestymistapoja, haastaa meit\u00e4 kokeilemaan ja reflektoimaan omaa ty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 tuottamaan dokumenttia t\u00e4st\u00e4. Erilaisia tuotoksia, blogeja, tutkimusartikkeleita jopa kirjoja pit\u00e4isi synty\u00e4 opettajien oman ty\u00f6n kuvauksista ja kokeiluista. Oman opettajuuden kehitt\u00e4minen on yksi perusajatus suomalaisessa opettajan t\u00e4ydennyskoulutuksessa.<\/p>\n

    Michiganin valtionyliopiston kanssa teht\u00e4v\u00e4 tutkimus- ja kemian opetuksen kehitt\u00e4misyhteisty\u00f6 on ollut mielenkiintoista itsens\u00e4 haastamista. Jenkkien liev\u00e4 ylimielisyys<\/strong> osaamisensa kanssa h\u00e4iritsee, mutta kun keskittyy oman ty\u00f6n kehitt\u00e4miseen ja uusien toimintamallien hakemiseen – my\u00f6s uuden opetussuunnitelman hakemien mallien kautta – hommassa on mielt\u00e4. Projektioppimisen ja mallintamisen malli, jota jenkkiasiantuntijat ovat markkinoineet, muistuttaa erinomaisesti 40 vuotta sitten Engestr\u00f6min lanseeraamaa opetuksen viitekehyksien rakentamista ja hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 – mit\u00e4 Suomessa on opetettu siis jo\u00a0tuon ajan, joskin pienell\u00e4 varauksella, koska malli edustaa marxilais-vygotskilaista suuntausta. Eli t\u00e4ss\u00e4kin olemme olleet jo 40 vuotta sitten kehityksen k\u00e4rjess\u00e4. Hankkeen psykologit – pyskologit, kuten niit\u00e4 aina kutsun – ovat taas ajatusmalleissaan kaukana nykyajasta, aineistojen keruun v\u00e4lineiss\u00e4 tietenkin ollaan ajan tasalla (mobiilikyselyt). Tieteen tekemisess\u00e4 t\u00e4ytyy aina muistaa se, ett\u00e4 tutkimusasetelma t\u00e4ytyy saada l\u00e4helle normitilannetta. Muuten itse tutkimus aiheuttaa omat faktorit tuloksiin. Suomalaisen kvalitatiivisen (erityisesti psykologian ja kasvatustieteen) tutkimuksen perinne on todella viel\u00e4 alkutekij\u00f6iss\u00e4 – no eip\u00e4 se muuallakaan edennyt ole.<\/p>\n

     <\/p>\n

    Hattie, J. (2008). Visible learning: A synthesis of over 800 meta-analyses relating to achievement<\/i>. Routledge.<\/div>\n
    \n
    Hattie, J. (2012). Visible learning for teachers: Maximizing impact on learning<\/i>. Routledge.<\/div>\n
    Kirschner P. A., Sweller, J. & Clark, R. E. (2006). Why Minimal Guidance During Instruction Does Not Work: An Analysis of the Failure of Constructivist, Discovery, Problem-Based, Experiential, and Inquiry-Based Teaching. Educational Psychologis. Volume 41,\u00a0 Issue 2, 2006<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Nelj\u00e4s vuosi ilman kurssikokeita – eli siis jo vanha keksint\u00f6 Viikin normaalikoulun kemian opetuksessa. T\u00e4m\u00e4 on tietenkin asettanut toisenlaisia haasteita arviointiin, kun kurssinumeroiden perusteena ei ole koenumerot. Nykyaikaisille opettajille t\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta, vaikka k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 en pid\u00e4 ainoana oikeana – kuvio ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa v\u00e4henn\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Opiskelijoilla sit\u00e4 vastoin t\u00e4m\u00e4 on aina ollut perusteltava […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-214","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ops"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/214","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=214"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/214\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":236,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/214\/revisions\/236"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=214"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=214"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=214"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}