{"id":225,"date":"2016-09-29T08:04:00","date_gmt":"2016-09-29T08:04:00","guid":{"rendered":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=225"},"modified":"2016-09-29T08:21:30","modified_gmt":"2016-09-29T08:21:30","slug":"ke1_kurssi_gadolinissa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=225","title":{"rendered":"KE1-kurssin opiskelijat vierailivat yliopistolla ja kemian opettajankoulutusyksik\u00f6n Gadolin-luokassa"},"content":{"rendered":"

Lukion pakollisen kemian kurssin sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n sopi mainiosti vierailu Helsingin yliopiston kemian laitoksella. Opettajankoulutusyksik\u00f6n Gadolin-luokassa oli tilaisuus tutustua asioihin, joihin ei koulun kemian luokassa ole mahdollisuutta.<\/p>\n

Mets\u00e4-teema (koulumme monialaisen oppimisen teema) ja kromatografiaa<\/strong><\/p>\n

Gadolin-luokan ty\u00f6mme liittyi syksyn lehtiin ja lehtien erilaisiin ”v\u00e4rianeisiin”. Mit\u00e4 lehdille tapahtuu? Miksi v\u00e4rit muuttuvat? Mit\u00e4 aineita lehdiss\u00e4 siis on?<\/p>\n

Jotta\u00a0lehtien erilaisia aineita\u00a0saadaan eroteltua toisistaan, t\u00e4ytyy tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tarkoitetaan poolisuudella ja poolittomuudella, miten n\u00e4m\u00e4 liittyv\u00e4t liukenemiseen ja liuottimiin, miksi voimme erotella kromatografialla eri aineita.<\/p>\n

1. N\u00e4ytteen valmistus – Jauhaminen, liuotus ja suodatus<\/strong><\/em><\/p>\n

\"naytteen_jauhaminen\"<\/a>

N\u00e4ytteen jauhaminen<\/p><\/div>\n

\"naytteen_liuottaminen\"<\/a>

Aineiden uuttaminen ja liukeneminen asetoniin<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

\"naytteen_suodatus\"<\/a>

N\u00e4ytteen suodatus<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

2. TLC-levyn valmistus ja itse TLC-ajo ja lopputulos<\/strong><\/p>\n

\"tls_levylle_imeyttaminen\"<\/a>\"tlc_ajo\"<\/a>\"tlc_ajon_tulos\"<\/a><\/p>\n

3. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong><\/p>\n

Lehden aineita eroteltuna:<\/p>\n