{"id":237,"date":"2016-10-02T13:52:26","date_gmt":"2016-10-02T13:52:26","guid":{"rendered":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=237"},"modified":"2016-10-02T13:52:26","modified_gmt":"2016-10-02T13:52:26","slug":"ke1-kurssi-takana-kemiaa-kaikkialla","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=237","title":{"rendered":"KE1-kurssi takana – Kemiaa kaikkialla"},"content":{"rendered":"

KE1-kurssin suunnittelua ja toteuttamista h\u00e4iritsi mielikuva siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kurssi oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yl\u00e4koulun kemian kertausta opetussuunnitelman mukaan. Elektronegatiivisuus ja poolisuus\u00a0sek\u00e4 sit\u00e4 kautta uusi n\u00e4k\u00f6kulma sidosteorioihin ehk\u00e4 selkeimmin se uusi asia. Ja todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seuraavien kurssien kannalta. Viikin normaalikoulun uudessa kemian OPS:issa on ainem\u00e4\u00e4r\u00e4 ja konsentraatio sis\u00e4llytetty KE1-kurssin sis\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4 oli jo t\u00e4m\u00e4n kokemuksen mukaan onnistunut valinta.<\/p>\n

Kurssini kurssisuunnitelma l\u00f6ytyy osoitteesta: https:\/\/peda.net\/p\/myllyviita\/kks2uo<\/a> (peda.net). Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.<\/p>\n

Arviointiin<\/strong><\/p>\n

Kurssi alkoi ”alkutestill\u00e4” (Edmodossa), joka antoi jonkinlaisen kuvan siit\u00e4, miten yl\u00e4koulun kemia oli itse kullakin hallussa. T\u00e4ss\u00e4 arviointity\u00f6kalu pyrki olemaan formatiivisen arvioinnin v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n

Kurssin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 oppimistukevana ty\u00f6kaluna toimii kurssin aikana rakennettava k\u00e4sitekartta<\/strong> (siis lukiolainen laatii omaa koko kurssin ajan – laitan esimerkkej\u00e4, kunhan saan lukiolaisilta lupia niiden julkaisuun, nyt ne ovat arvioitavana – ovat yksi kurssin suoritus). Sit\u00e4 laaditaan aina palanen jokainen tunnin j\u00e4lkeen – ei kurssin j\u00e4lkeen (ero\u00a0n\u00e4kyy kyll\u00e4 tuotoksissa heti).<\/p>\n

Muita arvioitavia kurssisuorituksia olivat projektity\u00f6<\/strong> (posterit, kts. alla) ja liuoksen valmistukseen liittyv\u00e4 ty\u00f6selostus<\/strong>. Kurssin p\u00e4\u00e4tteeksi oli k\u00e4sitetesti<\/strong> (monivalinta), kemian sanakoe<\/strong>, kuten sen lukiolaisille esittelin.<\/p>\n

Ty\u00f6skentely ja pedagogiset valinnat<\/strong><\/p>\n

Kurssin toteutukseen vaikuttivat vahvasti aiemmat kokeilut niin flipped classroom -pedagogiikasta ja ns. projektioppimisen toimintamalleista (ns. PIRE-projektin toimintamalli). Mielenkiintoisia tuotoksia syntyi, kun pohdimme atomimalleja. Ty\u00f6tapa oli seuraava: Mieti yl\u00e4koulun tietojen pohjalta, miten atomi rakentuu. Seuraavaksi vaihdettiin n\u00e4kemyksi\u00e4 p\u00f6yt\u00e4ryhmiss\u00e4. Katsoimme videon atomimallien kehityksest\u00e4 ja keskustelimme nykyaikaisesta k\u00e4sityksest\u00e4 atomin rakenteesta. Kerroin my\u00f6s omia kokemuksia ja ajatuksia\u00a0CERN:in hiukkasfysiikan opettajakurssin annin pohjalta.<\/p>\n

Lukiolaisten tuotoksia:<\/p>\n

\"atomimalli_ke\"<\/a> \"atomimalli_ke11\"<\/a> \"heliumvalmis\"<\/a><\/p>\n

Hyv\u00e4 kysymys on, miksi kaikki t\u00e4ss\u00e4 ovat esitelleet helium-esimerkin? No KE2-kurssilla paneudutaan asiaan hieman syv\u00e4llisemmin.<\/p>\n

Jaksollisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen ja hallinta valmistaa lukiolaista kemian syvent\u00e4viin opintoihin. Jaksollinen j\u00e4rjestelm\u00e4n sivusto www.ptable.com<\/a> toimii erinomaisesti apuna.<\/p>\n

Sidoksien (vahvat ja heikot sidokset, vanha asia ja uusi asia) k\u00e4sittely alkoi ensin sijaisen pit\u00e4mill\u00e4 – 1)\u00a0l\u00e4hinn\u00e4 yl\u00e4koulun asioiden kertaamisella 2) elektronegatiivisuuden mukaanotolla\u00a0– tunneilla. Itse p\u00e4\u00e4sin asiaan ”kokeellisuuden tunnilla”. Teht\u00e4v\u00e4n anto oli yksinkertainen (tutkivaa oppimista mukaileva l\u00e4hestymistapa<\/strong>): Mit\u00e4 nesteit\u00e4 seuraavissa nelj\u00e4ss\u00e4 koeputkessa on? Kuvassa n\u00e4kyy itse kemikaalit, takana olevat koeputket sis\u00e4lsiv\u00e4t lukiolaisille annetut n\u00e4ytteet.<\/p>\n

\"pooliset_liuokset\"<\/a><\/p>\n

Maistaa ja haistaa ei saanut (olisi ollut haitallista). Lupasin, ett\u00e4 on mahdollisuus tehd\u00e4 kaksi koetta (mietitt\u00e4v\u00e4 tarkoin, koska aineet eiv\u00e4t riit\u00e4 useampiin). Yhden tein malliksi (poltin yht\u00e4 ainetta, se paloi sinisell\u00e4 liekill\u00e4 – totesin kaikki muutkin palavat).<\/p>\n

Kemiaa kaikkialla -teeman toteutin pari- tai ryhm\u00e4ty\u00f6n\u00e4 toteutettavan projektity\u00f6n avulla<\/strong> – laadi posteri-tyylinen esitys\u00a0<\/strong>jostakin kemian alasta tai\u00a0yhdisteest\u00e4\u00a0tai yhdisteryhm\u00e4st\u00e4\u00a0tai kemian ammatista (n\u00e4it\u00e4 esiteltiin ja vertaisarvioitiin kurssin viimeisell\u00e4 tunnille)… T\u00e4ss\u00e4 pari esimerkki\u00e4:<\/p>\n

\"posteri_maillard_reaktio\"<\/a><\/p>\n

\"posteri_sitruuna\"<\/a><\/p>\n

Postereiden ja esityksien kirjo oli melkoinen, ja erinomaisesti ne palvelivat itse otsikon linjaa: kemiaa on kaikkialla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

KE1-kurssin suunnittelua ja toteuttamista h\u00e4iritsi mielikuva siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kurssi oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yl\u00e4koulun kemian kertausta opetussuunnitelman mukaan. Elektronegatiivisuus ja poolisuus\u00a0sek\u00e4 sit\u00e4 kautta uusi n\u00e4k\u00f6kulma sidosteorioihin ehk\u00e4 selkeimmin se uusi asia. Ja todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seuraavien kurssien kannalta. Viikin normaalikoulun uudessa kemian OPS:issa on ainem\u00e4\u00e4r\u00e4 ja konsentraatio sis\u00e4llytetty KE1-kurssin sis\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4 oli jo t\u00e4m\u00e4n kokemuksen mukaan onnistunut […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-237","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/237","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=237"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/237\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":246,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/237\/revisions\/246"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=237"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=237"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=237"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}