Toinen kerta KE2-kurssia uuden opetussuunnitelman mukaan. Ensi arvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 niin ainem\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin konsentraatio -teemat on k\u00e4sitelty ja opittu KE1-kurssilla. KE2-kurssilla p\u00e4\u00e4see silloin oikeasti paneutumaan kurssin olennaisimpiin asioihin, eli rakenne- ja analyyttiseen kemiaan. Itselle toki jo yliopistoaikoina t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja, mutta koko kemian ymm\u00e4rryksen kannalta merkitt\u00e4vimm\u00e4t asiat. <\/p>\n
KE2-kurssin aloitus<\/strong><\/p>\n Orbitaaliteoria on t\u00e4rke\u00e4 elementti aineen rakenteen ymm\u00e4rt\u00e4misen perusteiden rakentamisessa. Hyv\u00e4ksi koetut mallit (EAGER- ja PIRE -hankkeiden kautta) ovat edelleen l\u00e4ht\u00f6kohtina. Niin aiemmin toteutunut kokemus mallintamisesta, tilastotietojen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4, auttavat niin elektronikonfiguraatioiden ett\u00e4 kvanttilukujen opetuksessa. Orbitaalit ovat sek\u00e4 kemian taidetta ett\u00e4 havainnollisuutta (mallintamista), jolla voidaan kuvata niin atomien ett\u00e4 jatkossa my\u00f6s molekyylien rakennetta.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in hydridisaatiot (molekyyliorbitaalit sigma- ja pii-sidoksineen) ja VSEPR-teoria johdattelevat kovalenttisten sidoksien ja orgaanisten molekyylien avaruusrakenteisiin. Mitk\u00e4 sitten todentuvat erinomaisesti isomerian kohdalla.<\/p>\n Funktionaaliset ryhm\u00e4t<\/strong><\/p>\n Orgaanisten yhdisteet ovat osalle tuttuja yl\u00e4koulun kemiasta – oiva paikka eriytt\u00e4\u00e4 opetusta. Viime k\u00e4dess\u00e4 funktionaalisten ryhmien tunnistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja merkityksellist\u00e4. Sanoisin jopa niin, ettei nime\u00e4minen ole se t\u00e4rke\u00e4 asia. Funktionaalisten ryhmien ja yhdisteryhmien eron ymm\u00e4rt\u00e4minen alkaa t\u00e4st\u00e4. Orgaanisen kemian reaktiot tulevat vasta KE3-kurssilla, mutta on jo nyt t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa n\u00e4m\u00e4 kaksi asiaa – funktionaalinen ryhm\u00e4 ja yhdisteryhm\u00e4, reaktiivisten kohtien tunnistaminen ja nime\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 luokittelu. On eri asia puhua hydroksyyliryhm\u00e4st\u00e4 kuin alkoholeista. Eri kirjojen hieman kirjava k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 karbonyyliryhm\u00e4n toteamisessa ja luokittelussa on aiheuttanut harmia – ainakin yo-kirjoituksien sensoreille. Kirjoissa on erilaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Voidaan puhua karbonyyliryhm\u00e4st\u00e4, ketoryhm\u00e4st\u00e4, aldehydiryhm\u00e4st\u00e4, tarkoittaen periaatteessa samaa asiaa, joskus ”tarkemmin”, joskus spektroskopistin silmin. T\u00e4ss\u00e4 yksi syys my\u00f6s spektroskopian opetukseen, koska se tunnistaa karbonyyliryhm\u00e4n, mill\u00e4 on siis merkityst\u00e4. Nyt kun tied\u00e4mme yo-kirjoituksissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n molekyylimallinnusohjelma (Marvin Sketch), sen rooli kasvaa t\u00e4ss\u00e4 – kuten my\u00f6s KE3-kurssilla, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n orgaanisen kemian reaktioita.<\/p>\n Spektroskopia – aineen analysointi<\/strong><\/p>\n Kuten ole aiemminkin jo sanonut aineen analysointi – analyyttinen kemian – on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 kemian osa-alueista. Juuri sen takia, ett\u00e4 siin\u00e4 yhdistyy niin aineen (seoksien) analysointi ja erottelu ett\u00e4 itse aineiden tunnistaminen. N\u00e4m\u00e4kin voi viel\u00e4 jakaa kvantitatiivisiin (m\u00e4\u00e4r\u00e4llisiin) ett\u00e4 kvalitatiivisiin (aineen tunnistamiseen liittyviin) analyyseihin. Jo KE1-kurssilla ellei per\u00e4ti yl\u00e4koulussa voidaan tutkia v\u00e4rillisten liuosten pitoisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4en UV- tai n\u00e4kyv\u00e4n valon spektroskopiaa. Liuosten valmistuksen yhteydess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on oiva ty\u00f6kalu niin pitoisuuden ett\u00e4 UV-VIS-spektroskopian merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4miseksi. <\/p>\n KE2-kurssilla spektroskopian voi nostaa – kuten OPS antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 – laadullisesti rakennekemian ymm\u00e4rt\u00e4misen tasolle. Tutkimuksellinen ty\u00f6, jossa aloitetaan polttoanalyysi laskujen kautta empiiristen kaavojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen, siirtyy massaspektrometrian hy\u00f6dynt\u00e4miseen molekyylikaavan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi ja lopuksi rakenteen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen hy\u00f6dynt\u00e4en IR-spektroskopiaa tai jopa NMR-spektrej\u00e4 on ihanteellinen mutta my\u00f6s realistinen tavoite (no ei ehk\u00e4 NMR). Tarjoamani toimintamalli, jossa opiskellaan IR-spektrien tulkinnan perusteet, tuntuu toimivan ja olevan mielenkiintoista my\u00f6s lukiolaisten mielest\u00e4. <\/p>\n Orgaaniset yhdisteet ja isomeria<\/strong><\/p>\n Isomeria on taas erinomaisen teema kerrata erilaisia funktionaalisia ryhmi\u00e4, ja hiilivetyjen rakenteita. Esseet, joilla mittaan lukiolaisten 3D-mallinnusohjelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, on toiminut useita vuosia. Nyt t\u00e4ss\u00e4 joudun miettim\u00e4\u00e4n Molview-ohjelman erinomaisia ominaisuuksia suhteessa Marvin Sketch ohjelman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tulevaisuudessa. T\u00e4ytyy mietti\u00e4.<\/p>\n Laitan kuvia my\u00f6hemmin. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Toinen kerta KE2-kurssia uuden opetussuunnitelman mukaan. Ensi arvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 niin ainem\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin konsentraatio -teemat on k\u00e4sitelty ja opittu KE1-kurssilla. KE2-kurssilla p\u00e4\u00e4see silloin oikeasti paneutumaan kurssin olennaisimpiin asioihin, eli rakenne- ja analyyttiseen kemiaan. Itselle toki jo yliopistoaikoina t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja, mutta koko kemian ymm\u00e4rryksen kannalta merkitt\u00e4vimm\u00e4t asiat. KE2-kurssin aloitus Orbitaaliteoria on t\u00e4rke\u00e4 elementti aineen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-264","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/264","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=264"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/264\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":267,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/264\/revisions\/267"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=264"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=264"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=264"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}