{"id":516,"date":"2019-04-01T07:25:07","date_gmt":"2019-04-01T07:25:07","guid":{"rendered":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=516"},"modified":"2019-04-01T07:25:07","modified_gmt":"2019-04-01T07:25:07","slug":"uusi-lops-kommentteja-kemian-osuuteen-ja-hieman-yleiseenkin-2","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=516","title":{"rendered":"Uusi LOPS &#8211; kommentteja kemian osuuteen ja hieman yleiseenkin 2"},"content":{"rendered":"\n<p>JATKUU <\/p>\n\n\n\n<table class=\"wp-block-table\"><tbody><tr><td>\n  <strong>LOPS 2015<\/strong>\n  <\/td><td>\n  <strong>LOPS 2021<\/strong>\n  <\/td><\/tr><tr><td>KE3 Reaktiot ja energia<\/td><td>KE3 Kemiallinen reaktio    <\/td><\/tr><tr><td>KE4 Materiaalit ja teknologia   <\/td><td>KE4 Kemiallinen energia ja kiertotalous<\/td><\/tr><tr><td>KE5 Reaktiot ja tasapaino   <\/td><td>KE5 Kemiallinen tasapaino   <\/td><\/tr><\/tbody><\/table>\n\n\n<h3>KE3 &#8211; Kemiallinen reaktio<\/h3>\n<p>KE3-kurssissa n\u00e4kyy nykyisen KE4-kurssin (Materiaalit ja teknologia) sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, ehk\u00e4 selkeimmin vasta esimerkeiss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 lienee haettu kemiallisten reaktioiden kokonaisuutta, jossa pohditaan my\u00f6s erilaisten reaktiotuotteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja merkityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tuntuu perustellulta.\u00a0<\/p>\n<p>KE3-kurssin &#8221;reaktiotyyppi&#8221;-l\u00e4hestymistapa on vanhanaikainen n\u00e4kemys kemiallisten reaktioiden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Nykytekniikka ja mallintaminen mahdollistavat molekyylien tarkastelun &#8211; ja johon mm. orgaanisen kemian sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 pit\u00e4isikin suunnata &#8211; ja sit\u00e4 kautta reaktioon vaikuttavien rakenneosien ja reaktiivisuuden todentamisen ja elektronipilven rakenteen merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4misen reaktioissa. Reaktiomekanismi-l\u00e4hestymistapa voisi olla syv\u00e4llisempi ja jatko-opintojen kannalta merkityksellinen uudistus kemian opetuksessa. Seuraavassa taulukossa on listattu &#8221;reaktiotyyppej\u00e4&#8221;, joita kaiken kaikkiaan on l\u00e4hes 20 kpl.\u00a0<\/p>\n\n\n<table class=\"wp-block-table\"><tbody><tr><td><strong>Ep\u00e4orgaaninen <\/strong><br><strong>kemia<\/strong><\/td><td><strong>Orgaaninen <\/strong><br><strong>kemia<\/strong><\/td><td><strong>Sek\u00e4 ett\u00e4 <\/strong><br><strong>tai joku muu<\/strong><\/td><\/tr><tr><td>saostumisreaktio<br>ioninvaihtoreaktio<\/td><td>additio (Markovnikov) <br>ja eliminaatio<\/td><td>polymeroituminen<\/td><\/tr><tr><td>hajoamisreaktio<\/td><td>krakkaus<br><\/td><td><\/td><\/tr><tr><td><br><\/td><td>kondensaatio ja <br>hydrolyysi<\/td><td>kompleksin (kelaatin)  <br>muodostus<\/td><\/tr><tr><td>neutraloituminen<\/td><td><br>substituutio<\/td><td>protolyysi, po. <br>happo-em\u00e4sreaktio<\/td><\/tr><tr><td>palaminen<\/td><td>hapettuminen ja <br>pelkistyminen<\/td><td>hapettumis-<br>pelkistymisreaktio <br>(org. KE2 ja ep\u00e4org. KE4)<\/td><\/tr><tr><td><\/td><td>nimireaktiot<\/td><td><\/td><\/tr><\/tbody><\/table>\n\n\n\n<p>Reaktiotyyppi-l\u00e4hestymistavan pulmallisuus tuli todistetuksi kev\u00e4\u00e4n 2019 kemian yo-kokeessa (teht\u00e4v\u00e4 10). Jos samaa reaktiota voidaan kutsua pelkistysreaktioksi, additioreaktioksi tai hydraukseksi, mik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n tavan merkitys. Ainakin sekoittaa lukiolaisia, jos ei jo opettajiakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Reaktiomekanismi-pohdiskelujen lis\u00e4ksi KE3-kurssilla olisi paikallaan paneutua <strong>happo-em\u00e4s-k\u00e4sitteisiin<\/strong>. Onko mahdollista tutustua Lewisin happo-em\u00e4sk\u00e4sitteeseen KE3-kurssilla? Hapot ja em\u00e4ksen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n KE5-kurssilla, mutta selke\u00e4sti Br\u00f6nstedtin happo-em\u00e4s-teorian <br>(tai vain Arrheniuksen, vrt. palamistuotteiden reaktiot vedess\u00e4) n\u00e4k\u00f6kulmasta.  T\u00e4m\u00e4 osittain tukisi my\u00f6s muutosta reaktioiden k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\"><strong>KE4 &#8211; Kemiallinen energia (korjattu otsikko?)<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>KE4-kurssi on kokenut suurimman muutoksen. KE3-kurssin kemiallisen energian asiat on siirretty KE4-kurssin sis\u00e4lle. Vastaavasti mm. polymeerit on siirretty KE3-kurssiin. T\u00e4m\u00e4 voi j\u00e4sent\u00e4\u00e4 opetusta paremmin. Miten t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa opettajien painotuksiin, j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n<p>Materiaalit ja teknologia -kurssin (nykyinen KE4) sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 <strong>metalli- ja s\u00e4hk\u00f6kemia<\/strong> ovat s\u00e4ilyneet KE4-kurssin sis\u00e4lt\u00f6in\u00e4. Jos t\u00e4m\u00e4n kurssin kuvauksessa halutaan pit\u00e4yty\u00e4 konkreettisemmassa, miksei esim. geologia ja erityisesti mineralogiaa ole kirjattu tekstiin. Viittaukset kaivannaisteollisuuteen tai kiertotalouteen tuntuvat hieman haetuilta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\"><strong>KE5 &#8211; Kemiallinen tasapaino<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Heterogeenisen tasapainon<\/strong> -k\u00e4site on <strong>kadonnut kokonaan<\/strong>. Voimassa olevassa opetussuunnitelman perusteissa todetaan viel\u00e4 keskeisiss\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4: &#8221; <em>homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sek\u00e4 tasapainotilaan vaikuttaminen<\/em>&#8221;. T\u00e4m\u00e4 on kyll\u00e4 heikennys &#8211; saostuminen, liukoisuus, kyll\u00e4inen liuos, liukoisuustulo ja ionitulo &#8211; k\u00e4sitteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t opettajan (ja oppikirjojen) varaan.  Ja n\u00e4m\u00e4 ovat jatko-opintojen kannalta kyll\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Voisi hyvin kyseenalaistaa puskurilaskut. Uusi kirjaus, jossa todetaan keskeisen\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 &#8221;<em>puskurisysteemej\u00e4 kvalitatiivisella tasolla<\/em>&#8221;, huomio kiinnittyy kokeellisen ty\u00f6skentelyn esimerkkin\u00e4 todettuun &#8221;<em>puskuriliuoksen valmistaminen ja puskurointikyvyn tutkiminen<\/em>&#8221;. Onko t\u00e4ss\u00e4 rajattu puskurilaskut ulos? <br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\"><strong>Yleisi\u00e4 huomioita<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kemian laskennallinen (stoikiometrinen) puoli n\u00e4kyy jokaisessa kurssissa, mik\u00e4 on hyv\u00e4 asia. <\/p>\n\n\n\n<p>Kemian j\u00e4lkeen opetussuunnitelman perusteissa on vuorossa filosofia. Sielt\u00e4 voisi poimia kemian osioon lauseet (t\u00e4ss\u00e4 jo valmiiksi muotoiltuna): Kemiaan pohjautuvan tieteellisen maailmankuvan <em>opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan kriittisesti erilaisten k\u00e4sitysten perusteluja<\/em>. <em>Kriittisen ja<\/em> kokeellisen <em>luonteensa ansioista<\/em> kemia auttaa <em>j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4n informaatiotulvaa sek\u00e4 erottamaan tosiav\u00e4itteet mielipiteist\u00e4<\/em>. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>JATKUU LOPS 2015 LOPS 2021 KE3 Reaktiot ja energia KE3 Kemiallinen reaktio KE4 Materiaalit ja teknologia KE4 Kemiallinen energia ja kiertotalous KE5 Reaktiot ja tasapaino KE5 Kemiallinen tasapaino KE3 &#8211; Kemiallinen reaktio KE3-kurssissa n\u00e4kyy nykyisen KE4-kurssin (Materiaalit ja teknologia) sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, ehk\u00e4 selkeimmin vasta esimerkeiss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 lienee haettu kemiallisten reaktioiden kokonaisuutta, jossa pohditaan my\u00f6s erilaisten reaktiotuotteiden [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,3,9],"tags":[],"class_list":["post-516","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-opetus","category-ops"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/516","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=516"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/516\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":521,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/516\/revisions\/521"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=516"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=516"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=516"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}