{"id":559,"date":"2020-01-11T14:44:02","date_gmt":"2020-01-11T14:44:02","guid":{"rendered":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=559"},"modified":"2020-01-11T14:46:21","modified_gmt":"2020-01-11T14:46:21","slug":"ase-konferenssi-association-for-science-education-readingissa-8-11-1-2020","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=559","title":{"rendered":"ASE-konferenssi (Association for Science Education) Readingiss\u00e4 8.-11.1.2020"},"content":{"rendered":"\n

Ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 8.1.<\/p>\n\n\n\n

ASE-konferenssi on Euroopan laajin tiedeopetuksen konferenssi. T\u00e4ll\u00e4 kertaa se j\u00e4rjestettiin Readingiss\u00e4, Readingin Yliopiston tiloissa. Reading paikkakuntana on itselle jonkin verran tuttu, tyt\u00e4r asui miehens\u00e4 kanssa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vuoden (palasi viime kes\u00e4ksi) ja ehdin kerran vierailla muutaman p\u00e4iv\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Miellytt\u00e4v\u00e4, sopivan matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Lontoosta oleva yliopistokaupunki. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Readingin keskustaa halkaiseva jokimaisema<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Konferenssin j\u00e4rjestelyist\u00e4 on vastannut ASE – The Associaton for Science Education ja paikalliset toimijat. Itsell\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 on kolmas kerta, kun osallistun konferenssiin – my\u00f6s itse luennoitsijana. Konferenssin anti vuosi vuodelta parantunut valtavasti – sis\u00e4ll\u00f6n puolesta. Ohjelma on ja on ollut monipuolinen, joten pienell\u00e4 suunnittelulla annista saa merkitt\u00e4v\u00e4n. My\u00f6s tuttuja alkaa tulla vastaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Readingn yliopisto Palmes-rakennus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Palmer-rakennuksen sis\u00e4lt\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen p\u00e4ivi oli ns. kansainv\u00e4linen p\u00e4iv\u00e4, jolloin ohjelmaa oli kv-vieraille. Porukkaa konferenssiin on tullut ymp\u00e4ri maailmaa, yli sata osallistujaa. P\u00e4iv\u00e4n keynote puhe k\u00e4sitteli eri maiden tiedeopetuksen opetussuunnitelmien vertailua. Sen piti Cambridge Assessment -nimisen organisaation johtaja Tim Oates. ”Learning everything, learning nothing, or learning something from international comparison of science curricula<\/em>” -otsikolla h\u00e4n mainitsi useaan otteeseen Suomen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n, sen kehityksen ja tarkasteli Suomen PISA-tuloksia. Eik\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ss\u00e4 valossa. Moni asia oli j\u00e4\u00e4nyt pohtimatta, vaikkapa suomalainen opettajakoulutus ja sen merkitys. Jotenkin tuntui, ett\u00e4 luento oli hieman tarkoitushakuinen – suomalaisin silmin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tim Oates<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toine avausp\u00e4iv\u00e4n mainittava luennon otsikko oli: ”Can we agree on what conceptual understanding looks like in chemistry<\/em>?”. Jasper Green puhui k\u00e4sitteellisest\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, k\u00e4sitetiedon hallitsemisesta. H\u00e4n oli analysoinut esim. sit\u00e4, miten eri opettajat arvioivat oppilaiden vastauksia, millaisia k\u00e4siterakennelmia ja selityksi\u00e4 he hyv\u00e4ksyv\u00e4t ja arvostavat oppilaiden vastauksissa. Mielenkiinto ei ollut itse oppilaiden vastauksissa. Opettajien arvioinneissa huomio kiinnittyi tapaukseen, jossa opettaja oli arvioinnissa miettinyt syit\u00e4 virhek\u00e4sityksen syntyyn, ei vain itse virhek\u00e4sitykseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jasper Green<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Tutkimuksen kohteena oli palava kynttil\u00e4 ja ilmi\u00f6n selitt\u00e4minen. T\u00e4ss\u00e4 vastaukset asettuivat arvioinnissa kolmeen klusteriin. My\u00f6s opettajien arviot voitiin luokitella t\u00e4m\u00e4n mukaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toinen p\u00e4iv\u00e4 9.1.<\/p>\n\n\n\n

Toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 avautuivat n\u00e4yttelyosastot. Olin etuk\u00e4teen ilmoittanut CLEAPSSin johtajalle – tavattuani h\u00e4net Tukholmassa, kemikaaliturvallisuuteen liittyv\u00e4n opettajakouluttajaverkoston tapaamisessa – ett\u00e4 olen tulossa konferenssiin. Sovittiin silloin, ett\u00e4 tulen st\u00e4ndille ja vaihdetaan kuulumiset. CLEAPSS<\/strong> on on yhdistys, joka Englannissa, Walesiss\u00e4 ja Pohjois-Irlannissa vastaa (koulujen ja oppilaitoksien j\u00e4senmaksua vastaan) kemikaaliturvallisuuteen liittyvist\u00e4 asioista, ohjeistamisesta, koulutuksesta ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tuesta. Heid\u00e4n materiaalinsa ja apunsa onkin merkitt\u00e4v\u00e4 apu kemian opettajille. Lyhyt video j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4: https:\/\/youtu.be\/PP-NaX532mw<\/a> . Steve oli kiinnostunut, mit\u00e4 Tukholman kokouksen j\u00e4lkeen on tapahtunut, johon sitten kerroin mm., ett\u00e4 olemme vakavissamme hakemassa rahoitusta pohjoismaisen verkoston yll\u00e4pitoon ja hankkeeseen. CLEAPSS on luvannut olla mukana apuna prosessissa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Steve Jones ja allekirjoittanut. Yhteisty\u00f6 jatkuu.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tapaamisen j\u00e4lkeen olikin aika tutustua CLEAPSSin omiin ty\u00f6pajoihin<\/em><\/strong>, jossa he esitteliv\u00e4t<\/p>\n\n\n\n

  • ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja materiaalejaan (kuvat 8-9)<\/li>
  • kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja opettajille tarkoitettuja kokeellisia t\u00f6it\u00e4 (kuvat 10-15)<\/li><\/ul>\n\n\n\n

    T\u00e4rkeimm\u00e4t materiaalit ovat ns. reseptikirja ja HazCards -kortit. Reseptikirjassa on esitelty liuoksien valmistamiseen liittyi\u00e4 seikkoja ja erityisesti kemikaaliturvallisuuteen liittyvi\u00e4 asioita. HazCards-korteissa on kaikkien koulussa mahdollisesti k\u00e4ytett\u00e4vien kemikaalien k\u00e4ytt\u00f6turvallisuustiedotteiden ja aineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t oleelliset asiat selitettyn\u00e4 koulujen kemian opetuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Esimerkkej\u00e4 kemikaalivarastoista (ei verrattavissa Suomeen), mutta t\u00e4ss\u00e4 em. reseptikirja, jonka k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen t\u00e4ytyisi saada rahoitus. Olisi erinomainen apu suomalaisille kemian opettajille, varsinkin aloittaville. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"
    Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 materiaali koskee kouluk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetut k\u00e4ytt\u00f6turvallisuustiedotteiden versiot, ns. HazCards-kortit. N\u00e4m\u00e4kin olisi erinomainen lis\u00e4 suomalaisille kemian opettajille. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    CLEAPSS kehitt\u00e4\u00e4 ja kokeilee koulujen kemian opetukseen soveltuvia t\u00f6it\u00e4, my\u00f6s sellaisia, kouluja ja opettajia varten, joilla ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 laboratoriotilaa ja\/tai laitteita k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Kuvissa esitelty muutama t\u00e4llainen (ohjeet ovat l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 osin em. reseptikirjasta ja videoina). <\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Vasemmassa alakulmassa on ”omatekoinen” elektrolyysilaite”, systeemiss\u00e4 voidaan katsoa mikroskoopilla, mit\u00e4 reaktioastiassa tapahtuu.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"
    Omilla k\u00e4t\u00f6sill\u00e4 tehty elektrolyysilaitteisto – eik\u00e4 maksa paljoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"
    Kromatografiaty\u00f6t\u00e4 on kehitelty edelleen, jotta saadaan v\u00e4rillisi\u00e4 pisteit\u00e4, jotka sitten kuvaavat erottuvia kemikaaleja. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"
    Indikaattorien vertailuty\u00f6. Sopii erinomaisesti titrausty\u00f6n yhteyteen. Esittelee my\u00f6s ”yleisindikaattorin” valmistamisen ja k\u00e4yt\u00f6n. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"
    Kobolttisuolaty\u00f6, jossa voidaan tutkia l\u00e4mp\u00f6tilan vaikutusta kemialliseen tasapainoon. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"
    Hoffmannin laitten ”halpisversio” (veden hajottaminen elektrolyyttisesti)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli my\u00f6s oma esitys: 3D-mallintaminen kemian opetuksessa. Esitys k\u00e4sittely mallintamisen pedegogisia l\u00e4ht\u00f6kohtia ja sitten molview.org-sivustoa ja MarvinSketch-ohjelman k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eri kemian teemojen sis\u00e4ll\u00e4. Diasarja l\u00f6ytyy omalta kotivulta. <\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    ATK-luokka tuli t\u00e4yteen, mielenkiintoista oli, ett\u00e4 puolet oli pohjoismaalaisia. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Kolmas p\u00e4iv\u00e4 10.1.<\/p>\n\n\n\n

    P\u00e4iv\u00e4 alkoi luennolla: ”Metacognition, modelling and misconceptions<\/em>”, jonka piti Niki Kaiser. Teema on eritt\u00e4in ajankohtainen ja antoi runsaasti uusia ajattelemisen aiheita omaan ty\u00f6h\u00f6n. H\u00e4nen l\u00e4hestymisens\u00e4 koskee laajaa kokonaisuutta, miss\u00e4 yhdistyv\u00e4t 1) mallintamisen ajatukset ja ideat, 2) Johnstonen kolmio, jossa kemiallista ajattelua l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kolmella tasolla (makroskoppinen, submikroskooppinen ja symbolinen) sek\u00e4 3) virhek\u00e4sityksien syntymisen pohdinta. Opettajien aineenhallinnan merkitys nousi esille, mutta Niki korosti my\u00f6s PCK:n merkityst\u00e4 (PCK = miten joku asia opetetaan, lyhyesti kuvattuna).<\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Niki Kaiser<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"
    Ionisidoksen erilaisia malleja eri tasoilta (Johnstonen kolmio).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Niki oli tutkinut niin opettajien ett\u00e4 opiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 ionisidoksesta ja tulkintoja eri malleista ja hahmottanut uudenlaista em. Johnstonen malliin perustuvaa opetusmenetelm\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

    Toinen p\u00e4iv\u00e4n ohjelmanumero oli OneNote -ty\u00f6paja: ”Using OneNote as a science journal for rich feedback<\/em>”. OneNote-ohjelman esittelyss\u00e4 ei ollut yll\u00e4tyksi\u00e4, mutta hyvi\u00e4 pieni\u00e4 vinkkej\u00e4 tuli omaan ty\u00f6h\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    P\u00e4iv\u00e4n listalla oli viel\u00e4 AR:\u00e4\u00e4 (augmented reality) k\u00e4sittelev\u00e4 ty\u00f6paja. Otsikko hieman harhautti, kyse oli alakoulun opetukseen suunnatuista AR-ty\u00f6kaluista (korteista ja k\u00e4nnykk\u00e4ohjelmista). ”Using AR to deliver the perfect lesson<\/em>” (in primary school<\/em>) -luento sis\u00e4lsi Octagon-nimisen yrityksen luomien AR-elementtien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 opetuksessa. K\u00e4ytt\u00f6 onnistui joko tableteilla tai k\u00e4nnyk\u00f6ill\u00e4 (iOS ja Android).<\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Dinosaurus tutkailee laukkuni sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Nelj\u00e4s p\u00e4iv\u00e4 (11.1.) meni n\u00e4yttely\u00e4 l\u00e4pik\u00e4ydess\u00e4. Materiaalien tuottajien rooli oli merkitt\u00e4v\u00e4 – matkaa tuli joitakin n\u00e4ytteit\u00e4, niiden k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus Suomen kontekstiss\u00e4 j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Sunnuntaina 12.1. olikin sitten paluu matkaa Suomeen. <\/p>\n\n\n\n

    Lopuksi<\/p>\n\n\n\n

    Suomalaisten osallistuminen t\u00e4m\u00e4n kaltaisiin konferensseihin – vaikka vain osallistujana – maksaa itsens\u00e4 takaisin. Uusien ideoiden ja toimintamallien l\u00f6yt\u00e4minen, vaikka vain omien ajatuksien vahvistaminen auttaa oman ty\u00f6n tekemisess\u00e4 ja kehitt\u00e4misess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

    Itselleni mielenkiinto iski Niki Kaiserin pohdintoihin ja niiden soveltamiseen Suomen oloissa ja eritysesti meneill\u00e4\u00e4n olevan PIRE-hankkeen puitteissa. PIRE-hankkeen mallintamiseen ja lukiolaisten keskin\u00e4isen vuorovaikutuksen hy\u00f6dynt\u00e4miseen yhteisten artefaktien luomisessa saattaa l\u00f6yty\u00e4 Kaiserin ty\u00f6n innoittamana mielenkiintoisia uusia sovellutuksia. Ja siit\u00e4 sitten toisella kertaa. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 8.1. ASE-konferenssi on Euroopan laajin tiedeopetuksen konferenssi. T\u00e4ll\u00e4 kertaa se j\u00e4rjestettiin Readingiss\u00e4, Readingin Yliopiston tiloissa. Reading paikkakuntana on itselle jonkin verran tuttu, tyt\u00e4r asui miehens\u00e4 kanssa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vuoden (palasi viime kes\u00e4ksi) ja ehdin kerran vierailla muutaman p\u00e4iv\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Miellytt\u00e4v\u00e4, sopivan matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Lontoosta oleva yliopistokaupunki. Konferenssin j\u00e4rjestelyist\u00e4 on vastannut ASE – The Associaton […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,4,3,5,10],"tags":[],"class_list":["post-559","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-tutkimus","category-opetus","category-kokeellisuus","category-luentoja-ja-seminaareja"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/559","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=559"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/559\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":581,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/559\/revisions\/581"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=559"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=559"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=559"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}