{"id":716,"date":"2024-08-06T07:40:52","date_gmt":"2024-08-06T07:40:52","guid":{"rendered":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=716"},"modified":"2024-08-06T07:40:52","modified_gmt":"2024-08-06T07:40:52","slug":"icce-2024-27th-iupac-international-conference-on-chemistry-education-15-19-7-2024-thaimaa-pattaya","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=716","title":{"rendered":"ICCE 2024 – 27th\u00a0IUPAC International Conference on Chemistry Education 15.-19.7.2024 Thaimaa, Pattaya"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Kuva 1:<\/strong> ICCE 2024 standi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

IUPACin kansainv\u00e4linen kemian opetuksen konferenssi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n joka toinen vuosi. Koko konferenssin ohjelma on luettavissa t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>. Viimeksi se j\u00e4rjestettiin vuonna 2022 Kapkaupungissa Etel\u00e4-Afrikassa. Kyseisen konferenssin matkaraporttini l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

27th IUPAC ICCE-konferenssin avajaiset 15.7.<\/h2>\n\n\n\n

Osallistujia konferenssissa oli yli 600 yli 50 maasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 2: <\/strong>Standi, josta n\u00e4kyy osallistujien l\u00e4ht\u00f6maat. Luennoitsijoista kaksi oli Suomesta, itse olin ainoa paikalla ollut.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Avajaisjuhlallisuudet sis\u00e4ll\u00e4 lukuisan m\u00e4\u00e4r\u00e4n tervetulotoivotuksia eri toimijoiden toimesta. Olihan j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 tahoina useampi yliopisto, sponsoreina paljon yrityksi\u00e4 ja paikkana itse hotellikompleksi Royal Cliff Grand Hotel. Ennen avajaisia oli aamulla alkanut mikrokemian symposium 12. International Symposium on Microscale Chemistry ISMC (josta oma blokikirjoitus<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Keynote-luennon p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi piti Peter Mahaffy Kanadasta. Luennon otsikkona oli Chemistry Education Today for our 2050 World. H\u00e4n puhui mm. systeemiajattelusta (systems thinking), jota IUPAC on lanseerannut laajasti vastauksena mm. YK:n Agenda 2030 -teemoihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 3:<\/strong> Keynote-luentoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

ICCE-konferenssin 2.p\u00e4iv\u00e4 16.7.<\/h2>\n\n\n\n

Chemistry and Science Teacher Education and Continuous Professional Development -teemaryhm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen luento<\/strong> t\u00e4ss\u00e4 istunnossa k\u00e4sitteli mikrokemiaa STEM-kontekstissa. Luennon piti Chatree Faikhamta Thaimaasta, otsikko oli: Small.Scale Chemistry drive STEM Learning Activities for Sustainable Development.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 4:<\/strong> N\u00e4in Chatree m\u00e4\u00e4ritteli itselleen STEM-opetuksen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Chatree hahmotteli mikrokemian mahdollisuuksia ja sit\u00e4, miten se voisi tukea STEM-opetusta ja tuoda kemiaa my\u00f6s arkip\u00e4iv\u00e4n ongelmiin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 5: Chatree ja pohdiskeluja kemian opetuksesta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toisen luennon<\/strong> piti koko konferenssin toinen suomalainen, joskin et\u00e4n\u00e4. Johanna J\u00e4rvinen-Taubertin (LessonApp-nimisest\u00e4 suomalaisesta koulutusalan vientiyrityksest\u00e4) aiheena oli: ”Enhancing learning in chemistry: engaging lessons and modern pedagogy to promote learning in Finland. Kyseinen yritys markkinoi suomalaista mallia ulkomaille, joten se my\u00f6s n\u00e4kyi esityksess\u00e4. Luennon sis\u00e4lt\u00f6 ei aivan vastannut otsikkoa – sek\u00e4 kemian opetuksen ja opettajakoulutuksen kuvaus poikkesi omasta n\u00e4kemyksest\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Luennossa esitelty LessonApp -ty\u00f6kalu lienee tutustumisen arvoinen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 6:<\/strong> LessonOpp-markkinointiluento<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Innovative technology for chemistry education -teemaryhm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 teemaryhm\u00e4ss\u00e4 luennoissa k\u00e4siteltiin mm. digitaalista monen pelattavaa lautapeli\u00e4 nimelt\u00e4 ChemPOV. Kuvassa pelillisyyden hy\u00f6dynt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 ulottuvuuksia koottuna.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 7:<\/strong> Game-Based Learning -l\u00e4hestymistavan osa-alueet. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Robert Buct puhui tek\u00f6\u00e4lyn antamista mahdollisuuksia kemian opetuksessa otsikolla: Using generative AI and critical reflection for better concept understanding. H\u00e4n suhtautui hy\u00f6dynt\u00e4miseen my\u00f6nteisesti ja kehotti ottamaan vakavasti teko\u00e4lyn mahdollisuudet, yleis\u00f6ss\u00e4 ep\u00e4ilev\u00e4t tuomaat nostivat esille tietenkin arvioinnin ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n. H\u00e4n kehotti rohkaisemaan oppijoita kysym\u00e4\u00e4n teko\u00e4lylt\u00e4 vastauksia k\u00e4sitteisiin ja niiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Keskustelu n\u00e4ist\u00e4 ja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saatua aineistoa aikaisempaan omaan tietoon, teko\u00e4ly antaa uudenlaista materiaalia reflektoimiseen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 8: <\/strong>Robertin luento alkaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4iden j\u00e4lkeen p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi oli mahdollisuus tutustua konferenssin posterikokoelmaan. <\/p>\n\n\n\n

ICCE-konferenssin 3.p\u00e4iv\u00e4 17.7.<\/h2>\n\n\n\n

Systems Thinking in Chemistry for Sustainability -symposium<\/h3>\n\n\n\n

Glenn Hurst kertoi kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 kemian opetuksessa – kuten moni muukin t\u00e4ss\u00e4 symposiumissa. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n yhdist\u00e4\u00e4 pelillisyyden osaksi opetusta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 9:<\/strong> Glenn Hurst Isosta Britanniassa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luennoitsijat l\u00e4hestyiv\u00e4t teemaa eri tavoin, nostaen IUPAC:in laajasti lanseeraaman systeemiajattelun kattok\u00e4sitteeksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 10:<\/strong> Systeemiajattelu kemian opetuksessa -m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aihetta l\u00e4hestyttiin niin YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen Agenda 30:n ett\u00e4 vihre\u00e4n kemian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Eri maissa ”vihre\u00e4 kemia” saa erilaisen konnotaation aikaiseksi, riippuen siit\u00e4, onko politiikassa mukana ”vihre\u00e4 puolue”. Luennoissa haluttiin tuoda opetukseen holistista ulottuvuutta, ainerajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4, toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ja kontekstin huomioivaa. Systeemiajattelun huomioimista kemian opetuksesta on esitelty muutamalla dialla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 11:<\/strong> Perinteisen opetuksen ja systeemiajatteluun pohjautuvan opetuksen eroja. Esityksen layout hieman provosoi vertailua. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomessa on jo pitk\u00e4\u00e4n korostettu kontekstin hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kemian opetuksessa. Luennoissa pohdittiin my\u00f6s kognitiivisen kuormituksen kasvua yhten\u00e4 rajoittavana tekij\u00e4n\u00e4 systeemiajattelun laajemmassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavat kuvat on Vicente Talanquerin ja David Laviskan USA:sta luennoista poimittuja. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 12:<\/strong> Merien happamoitumista johtuvaa pohdintaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva 13<\/strong>: Holistinen l\u00e4hestymistapa vaatii opettajalta paljon. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva 14:<\/strong> Systeemiajattelun taidot<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva 15: <\/strong>Toteutus on melkoinen kokonaisuus. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva 16:<\/strong> Holistinen l\u00e4hestymistapa tiedeopetukseen. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomessa opetuksessa pohditaan digitaalisen osaamisen ja lukutaidon (nyky\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi teko\u00e4lyn), ohjelmoinnillisen ajattelun (computational thinking) ja tiedek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen opetuksen (US: projektioppiminen) mahdollisuuksia kemian opetuksen kehitt\u00e4misess\u00e4. Oman ulottuuden t\u00e4h\u00e4n on tuomassa nyt systeemiajattelu, jonka osin voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kontekstuaalisen ja holistisen l\u00e4hestymistavan synteesin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa systeemiajattelu ja sen paikkaa kemian opetuksessa on pohdittu Helsingin yliopiston kemianopetuksen yksik\u00f6ss\u00e4. Mm. ChemBio-messuilla oli paneelikeskustelu teemasta (jossa allekirjoittanut oli yhten\u00e4 panelistina).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 17:<\/strong> Systeemiajattelun paneeli ChemBio-p\u00e4ivilt\u00e4 huhtikuussa 2024. Eli on Suomessakin t\u00e4h\u00e4n asiaan jo paneuduttu, Emmi Vuorio (vas.) tekee asiasta syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 tutkimusta. Paneelia veti Johannes Pernaa (oik.).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

ICCE-konferenssin 4.p\u00e4iv\u00e4 18.7.<\/h2>\n\n\n\n

Innovative tehnology for chemistry education -teemaryhm\u00e4 (2.p\u00e4iv\u00e4)<\/h3>\n\n\n\n

Toisena teemaryhm\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hestyttiin hyvin eri n\u00e4k\u00f6kulmista ns. nelj\u00e4nnen paradigman sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Hyvin pintapuolisesti pohdittiin tek\u00f6\u00e4lyn, esineiden internetin ym. mahdollisuuksia kemian opetuksessa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 18: Nelj\u00e4s paradigma, data-driven science: teko\u00e4ly, koneoppiminen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva 19:<\/strong> Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon suhtauduttiin mahdollisuutena, vaikka aina arviointiin liittyvi\u00e4 asioita mietittiin pulmana.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

ICCE-konferenssin 5. ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sp\u00e4iv\u00e4 19.7.<\/h2>\n\n\n\n

Emerging Educational Trends in Chemistry in the 21st Century<\/h3>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 alustusta pohti kemian symbolista kielt\u00e4 ja reitti\u00e4 onnistumiseen. Cole nosti esille Marzanon taksonomian opetuksen viitekehykseksi. Usein hy\u00f6dynnetty Bloomin taksonomia tunnetaan sen selke\u00e4n hierarkkisen rakenteen ja kognitiivisiin prosesseihin keskittymisen vuoksi, Marzanon taksonomia taas tarjoaa integroidumman ja joustavamman l\u00e4hestymistavan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 oppimisen lis\u00e4ulottuvuudet, kuten metakognition ja motivaation.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 20:<\/strong> Marxanon taksonomian pohjalta hahmoteltua kemian opetusta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Chemistry and Chemical Science Education for Environmental and Social Sustainability<\/h3>\n\n\n\n

Umesh Ramnarain Johannesburgin yliopistosta esitteli Etel\u00e4-Afrikan oppikirjojen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 vihre\u00e4n kemian n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 21:<\/strong> Umesh Ramnarain JKohannesburgin yliopistosta esittelee Etel\u00e4-Afrikan kemian oppikirjojen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6stilaisuus<\/h3>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6stilaisuudessa esiteltiin seuraavan ICCE-konferenssin pitopaikka. Konferenssi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Turkissa yhdess\u00e4 ECRICE-konferenssin kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 22:<\/strong> ICCERICE 2026 Turkissa, Erzurum -nimisess\u00e4 kaupungissa.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

IUPACin kansainv\u00e4linen kemian opetuksen konferenssi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n joka toinen vuosi. Koko konferenssin ohjelma on luettavissa t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4. Viimeksi se j\u00e4rjestettiin vuonna 2022 Kapkaupungissa Etel\u00e4-Afrikassa. Kyseisen konferenssin matkaraporttini l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4. 27th IUPAC ICCE-konferenssin avajaiset 15.7. Osallistujia konferenssissa oli yli 600 yli 50 maasta. Avajaisjuhlallisuudet sis\u00e4ll\u00e4 lukuisan m\u00e4\u00e4r\u00e4n tervetulotoivotuksia eri toimijoiden toimesta. Olihan j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 tahoina useampi yliopisto, sponsoreina […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-716","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=716"}],"version-history":[{"count":10,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/716\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":774,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/716\/revisions\/774"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=716"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=716"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}