{"id":103,"date":"2015-01-21T18:12:55","date_gmt":"2015-01-21T18:12:55","guid":{"rendered":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=103"},"modified":"2015-01-22T09:52:03","modified_gmt":"2015-01-22T09:52:03","slug":"keskustelu-jatkukoon-nyt-on-kaksi-esitysta-ei-niinkaan-ristikkaisia-mutta-lahtokohdiltaan-eri-tasoisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=103","title":{"rendered":"Keskustelu jatkukoon – nyt on kaksi esityst\u00e4, ei niink\u00e4\u00e4n ristikk\u00e4isi\u00e4, mutta l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan eri tasoisia"},"content":{"rendered":"

MAOL:n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lukion kemian opetussuunnitelman perusteita k\u00e4sitelleess\u00e4 tilaisuudessa oli esill\u00e4 kaksi esityst\u00e4 uuden opetussuunnitelman sis\u00e4ll\u00f6ksi. Ristikk\u00e4isi\u00e4 ajatuksia niist\u00e4 on hankala l\u00f6yt\u00e4\u00e4, ehk\u00e4 painotuseroja voi poimia, mutta yksi erottuu selke\u00e4mmin, l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan ne ovat hieman eri tasoisia vai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa katsantokannaltaan eri tasoisia. Allekirjoittaneen ja ”Viikin\u00a0ryhm\u00e4ss\u00e4” koottu esitys oli t\u00e4llainen (supistettuna – ilman laajoja perusteluja): Kemia_LOPS2016_ViikinRyhma<\/a>\u00a0ja toinen esitys (Olga Sipil\u00e4 ja Tuula Sorjonen), joka l\u00f6ytyy MAOL:in sivuilta (linkki<\/a>).<\/p>\n

Selke\u00e4 ero tulee matematiikan roolin ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 kemian opetuksessa<\/strong>. Tietenkin itsell\u00e4ni, jolla on toinen opetettava aine on matematiikka, matemaattinen l\u00e4hestymistapa ei ole vieras, vaan haluaa sen merkityst\u00e4 my\u00f6s ei ehk\u00e4 korostavan mutta ainakin selkeytt\u00e4v\u00e4n. Mooli-k\u00e4sitteen tuominen on yleissivistyst\u00e4 (pit\u00e4isi\u00a0kyll\u00e4 tulla jo yl\u00e4koulun kemiassa, mit\u00e4 esitinkin peruskoulun OPS:iin), ja viel\u00e4 korostuneemmin ja moolin liittyen pitoisuudet (konsentraatio). Miten saadaan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi erilaiset pitoisuuksien esitystavat, massa-%, tilavuus-% ja minusta eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 konsentraatio (mol\/dm3), on opettajan ja h\u00e4nen ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tukevien materiaalien toimivuudesta kiinni. Kun orgaanisen kemian h\u00f6pin\u00f6ist\u00e4 vapautuu kurssiaikaa, ne voidaan kohdentaa matemaattiseen puoleen. Liuoksien valmistus (my\u00f6s laimentaminen) ty\u00f6n\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 osana pakollista kurssia – ehdoton taito ja ymm\u00e4rrys (juuri laimennuksen osalta varsinkin) on tarpeen.<\/p>\n

Nykyinen KE5 (Tasapaino)<\/strong>, omassa esitykssess\u00e4 KE4, vaatii uudenlaista ajattelumallia<\/strong>, jolloin (sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rke\u00e4st\u00e4) laskennollinen (laskennallinen kemia lienee nyky\u00e4\u00e4n pyhitetty fysikaalisen kemian k\u00e4sitteist\u00f6\u00f6n) kemia kohtaa lukiolaisen ymm\u00e4rryksen paremmin. ”Viikin esityksess\u00e4” lanseerattu j\u00e4rjestyksen muutos (eli liukoisuustulo – eli heterogeeninen tasapaino) tulisi ensin – yht\u00e4l\u00f6kin selke\u00e4mpi kuin tasapainovakion kautta l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 – voisi haastaa opetusta uuteen tilanteeseen; itse aion kokeilla t\u00e4t\u00e4 heti ensi syksyn\u00e4 viel\u00e4 nykyisen OPS:in puitteissa (mik\u00e4 ei siis kiell\u00e4 uutta j\u00e4rjestyst\u00e4). V\u00e4ite, ett\u00e4 kurssi olisi laskennollisesti vaati, on hieman yliampuva – logaritmi-k\u00e4site voi olla uusi, jos 2.vuoden lukiolaiset suorittavat ko. kemian kurssia (matematiikassa logaritmi-k\u00e4site tulee my\u00f6hemmin – miksi?). Muuten laskutoimitukset ovat tasoa kerto-jakolasku ja parhaassa tapauksessa ehk\u00e4 yht\u00e4l\u00f6nratkaisua (joka nyky\u00e4\u00e4n tapahtuu laskimella suoraan).<\/p>\n

Ehk\u00e4 se, ett\u00e4 selke\u00e4sti tuomme stoikiometriaa joka kurssille<\/strong> ja emme (kuten itsekin olen tehnyt) ylikorosta nykyisen KE5-kurssin matemaattisuutta (laskennollisuutta), saamme tasapainoa aikaan my\u00f6s sis\u00e4lt\u00f6jen osalta. Kaasulaskut, s\u00e4hk\u00f6kemian laskut, reaktioyht\u00e4l\u00f6iden kertoimien m\u00e4\u00e4rityksen j\u00e4lkeen ainem\u00e4\u00e4r\u00e4- ja konsentraatiolaskujen muistiin palauttaminen on todella hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 lienee paikallaan keskustella enemm\u00e4n.<\/p>\n

KE2-kurssin sis\u00e4lt\u00f6 oli rinnakkaisesityksess\u00e4 hieman ”sotkettu”.<\/strong> Syit\u00e4 ei kannata ruveta kelaamaan, mutta sidosteorioiden kohdalla (kovalenttiset sidokset, orbitaaliteoriat, hybridisaatiot) ei pid\u00e4 ryhty\u00e4 harrastamaan v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4 tai yliolkaista asioiden poisj\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. Koko kemia perustuu sidoksiin – kemiallinen reaktio on sidoksien hajoamista ja uusien syntymist\u00e4, uusien aineiden muodostuminen (k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina\u00a0kemiallinen reaktio) on sidoksien hajoamista ja uusien syntymist\u00e4 (opetamme: vanhoista aineista muodostuu uusia aineita). Olomuodon muutokset ovat sidoksien hajoamista ja uusien muodostumista, siis kemiallisia ilmi\u00f6it\u00e4 ei fysikaalisia). Jos n\u00e4m\u00e4 asiat ovat hankalia, kemian opettajien t\u00e4ydennyskoulutuksen (ellei ainelaitoksien opettajakoulutuskursseilla siihen menn\u00e4)\u00a0pit\u00e4\u00e4 paneutua t\u00e4h\u00e4n.\u00a0Ke2-kurssi on ”hankala” sivuainekemisteille”, mutta se ei voi olla selitys, etteik\u00f6 t\u00e4rkeit\u00e4 asioita k\u00e4sitell\u00e4. Olen turhaan kuunnellut yliopiston lehtoreiden tuskaisia kommentteja siit\u00e4, ett\u00e4 yliopiston alkup\u00e4\u00e4n kemian kursseilla pit\u00e4\u00e4 opettaa lukion asiat uudelleen. Toki itse sain kuulla entisen oman lukiolaisen suusta, ett\u00e4 HY:n kemian peruskurssien kokeet ovat helpompia kuin Viikin normaalikoulun lukion kemian kurssien kokeet.<\/p>\n

Pient\u00e4 lipsumista ”rinnakkaisesityksess\u00e4” on reaktion luonteeseen ja reaktion k\u00e4sitteisin liittyviss\u00e4 asioissa<\/strong>. KE3-kurssin selke\u00e4 ”Reaktiot ja energia” -otsikkokin pit\u00e4\u00e4 homman kasassa, reaktioiden nopeuteen (ja ennen t\u00e4t\u00e4 reaktioihin liittyen teoreettisten l\u00e4ht\u00f6kohtien: t\u00f6rm\u00e4ysteoria ja siirtym\u00e4tilateoria) liittyv\u00e4t asiat ovat ehdoton KE3-kurssin perusta. KE2-kurssin – ehk\u00e4 tosiaan se teoreettisin kurssi – konkretisoituminen sidosenergioineen (laskennollinen osio taas!) KE3-kurssilla on kova asiaa.<\/p>\n

Yhteist\u00e4<\/strong> (uutena painotuksena) molemmilla on KE4-kurssin tutkivan oppimisen l\u00e4hestymistavan nostamisen<\/strong> esille. Mutta se voisi soveltua parhaiten, jos nykyinen KE4-kurssi olisi viimeisen\u00e4 kurssina, jolloin se voi osaltaan tukea my\u00f6s asioiden kokoamista laajempaan asiayhteyteen.<\/p>\n

Se, mik\u00e4 oli ”Viikin esityksess\u00e4” kovaa ydint\u00e4 oli KE1-kurssin elinkaarianalyysin nostaminen korkealle<\/strong> sijalla.\u00a0Kyse\u00a0ei ole mist\u00e4\u00e4n ”hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4”, ”aineet loppuvat maapallolta” vaan mielekk\u00e4\u00e4st\u00e4 ja asiallisesta tavasta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aineen h\u00e4vi\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys\u00a0ja erilaisten alkuaineiden ”elinkaari” erilaisissa materiaaleissa. Toki kierr\u00e4tyksen ja alkuaineiden uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto nousee t\u00e4ss\u00e4 esiin, mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla. Ei hiilidioksidi ole paha asia … ilman sit\u00e4 kasvit eiv\u00e4t el\u00e4; mit\u00e4 teemme hapettumisen (k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ruostumisen) est\u00e4miseksi; kun juomme maitoa, mit\u00e4 jokaisen tarvitsee kalsiumin l\u00e4hteen\u00e4, mik\u00e4 on se ketju, joka t\u00e4m\u00e4n tuottaa ja mit\u00e4 siit\u00e4 maidon juomisen j\u00e4lkeen tulee. L\u00e4\u00e4kkeet, antibiootit\u00a0ovat t\u00e4rkeit\u00e4, mik\u00e4 on niiden\u00a0elinkaari. Itselle\u00a0t\u00e4rke\u00e4 kemian haara -analytiikka – voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 (vaikka se on se, mill\u00e4 mittaustuloksia sitten saadaan). T\u00e4t\u00e4 voi jatkaa moneen suuntaan.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 on kiva pohtia. Alkuviikosta olin OKL:ss\u00e4 ”Eager-hankkeen” tilaisuudessa, jossa pohdittiin ”Science Practises” -ajattelua lanseeraavien jenkkil\u00e4isten (t\u00e4st\u00e4 my\u00f6hemmin omassa blokkauksessa) ajatuksia uudesta (?)\u00a0toimivasta l\u00e4hestymistavasta. Ehdottomasti yl\u00e4koulun kemiaan tuli uusia ajatuksia (t\u00e4ytyy siis kokeilla), mutta t\u00e4m\u00e4 ”science inquire vs. science practises” -asetelma haastaa kyll\u00e4 mielenkiintoisiin pohdintoihin my\u00f6s lukion opetuksessa. Ensi viikon alussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n ”LUMA-kolmikantaristeilyyn” (OKL-ainelaitokset-normaalikoulut)\u00a0tuli t\u00e4st\u00e4\u00a0uusi workshop-teema lis\u00e4\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

MAOL:n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lukion kemian opetussuunnitelman perusteita k\u00e4sitelleess\u00e4 tilaisuudessa oli esill\u00e4 kaksi esityst\u00e4 uuden opetussuunnitelman sis\u00e4ll\u00f6ksi. Ristikk\u00e4isi\u00e4 ajatuksia niist\u00e4 on hankala l\u00f6yt\u00e4\u00e4, ehk\u00e4 painotuseroja voi poimia, mutta yksi erottuu selke\u00e4mmin, l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan ne ovat hieman eri tasoisia vai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa katsantokannaltaan eri tasoisia. Allekirjoittaneen ja ”Viikin\u00a0ryhm\u00e4ss\u00e4” koottu esitys oli t\u00e4llainen (supistettuna – ilman laajoja perusteluja): Kemia_LOPS2016_ViikinRyhma\u00a0ja toinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-103","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/103","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=103"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/103\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":105,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/103\/revisions\/105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}