{"id":112,"date":"2015-03-14T15:43:04","date_gmt":"2015-03-14T15:43:04","guid":{"rendered":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=112"},"modified":"2016-10-09T13:16:49","modified_gmt":"2016-10-09T13:16:49","slug":"eager-hanke-viikin-normaalikoulussa-science-practices-tieteen-kaytannot-tyotapana-kemiassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=112","title":{"rendered":"Eager-hanke Viikin normaalikoulussa &#8211; Science Practices (Tieteen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t) ty\u00f6tapana kemiassa"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/K12_Science.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-full wp-image-113\" src=\"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/K12_Science.jpg\" alt=\"K12_Science\" width=\"210\" height=\"254\" \/><\/a>Viikin normaalikoulussa ollaan mukana ns. Eager-hankkeessa. Kyse on Michiganin yliopiston k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 STEM-opetuksen kehitt\u00e4mishanke. Taustalla on Yhdysvaltojen oma OPS-uudistus, jonka tueksi on tuotettu laaja julkaisu Tiedeopetuksesta (<a href=\"http:\/\/www.nap.edu\/catalog\/13165\/a-framework-for-k-12-science-education-practices-crosscutting-concepts\" target=\"_blank\">lataa oma<\/a>).<\/p>\n<p>Mit\u00e4 uutta t\u00e4m\u00e4 tuo tiedeopetukseen &#8211; minun tapauksessa kemian opetukseen?<\/p>\n<p>L\u00e4ht\u00f6kohtana on kemiallinen ilmi\u00f6n selitt\u00e4minen (t\u00e4st\u00e4 my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4) tai ongelman ratkaisun suunnittelu ja toteutus. Sit\u00e4 tukee 3D-oppiminen: a)\u00a0rakennettu tieteellisille perusajatuksille (teorioille, lainalaisuuksille, malleille), b) tieteellisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen hy\u00f6dynt\u00e4miseen (teoria\/v\u00e4ite &#8211; todisteet\/l\u00f6yd\u00f6kset &#8211; perustelut, jossa em. kaksi osaa yhdistet\u00e4\u00e4n), c) asioita yhdist\u00e4vien k\u00e4sitteiden k\u00e4ytt\u00f6. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on rakentaa ja liitt\u00e4\u00e4 uusia ajatuksia koko prosessin ajan.<\/p>\n<p>Itse toimintamallin\u00a0k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4\u00a0voidaan kuvata seuraavalla kalvolla:<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/eager_sabluuna.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-114\" src=\"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/eager_sabluuna.jpg\" alt=\"eager_sabluuna\" width=\"600\" height=\"450\" \/><\/a><\/p>\n<p>Ty\u00f6skentely ei etene numeroj\u00e4rjestyksess\u00e4, vaan risteilee tarpeen mukaan kohdasta toiseen. T\u00e4ss\u00e4 hahmottuu, miten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 3D-oppiminen toteutuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentely voidaan aloittaa selke\u00e4n toimintamallin pohjalta, ajan mittaa ty\u00f6skentelyn eri vaiheet tuntuvat luonnollisilta. Itse kokeilin l\u00e4hestymistapaa kolmen teeman ymp\u00e4rilt\u00e4:<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Atomin elektronien energiatasojen miehittyminen\u00a0<\/strong>&#8211; teoria l\u00e4htee liikkeelle kvanttimekaanisen atomimallin ja kvanttilukujen\u00a0 ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4.\u00a0Data ker\u00e4ttiin jaksollisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, elektronijakaumakaavioista ja elektronikonfiguraatioista. V\u00e4itteiksi rakentuivat (my\u00f6hemmin n\u00e4ille nimille kirjattuina) minimienergiaperiaate,\u00a0Hundin s\u00e4\u00e4nt\u00f6 ja Paulin kieltos\u00e4\u00e4nt\u00f6.<\/li>\n<li><strong>Vahvat ja heikot sidokset<\/strong> &#8211;\u00a0perusk\u00e4sitteet eli erilaiset vahvat ja heikot sidokset otetaan tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdiksi. Tutkimuksen kohteena oli kokoelma erilaisia aineita, alkuaineita, ioniyhdisteit\u00e4 ja kovalenttisia molekyylej\u00e4. Haettiin kokeellisia perusteluja niiss\u00e4 esiintyviin vahvoihin ja heikkoihin sidoksiin.<\/li>\n<li><strong>Spektroskopia<\/strong> &#8211; spektroskopian periaatteiden ymm\u00e4rt\u00e4misen kautta (aallonpituuksien absorptio ja emittoituminen). Tutkimuksessa konkreettisesti paneuduttiin orgaanisten molekyylien tunnistamiseen IR-spektrien avulla.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Lukiolaiset (lukion kemian 2.kurssi) tekiv\u00e4t tuloksien perusteella raportit. Se, mihin aiemmin en ole omassa opetuksessa tarpeeksi k\u00e4ytt\u00e4nyt aikaa ja resursseja, on ollut 1) tuloksien kirjaaminen, my\u00f6s ristiriitaisten, niiden avulla asioiden selitt\u00e4minen ja erilaisten tulkintojen tekeminen (kohdat 3 ja 4) 2) keskusteluun ja ajatusten testaamiseen yllytt\u00e4minen ja lopuksi 3) todisteiden ja v\u00e4itteiden kokoaminen perusteluiksi (raporteiksi).<\/p>\n<p>Ty\u00f6tapa on ty\u00f6l\u00e4s ja vaatii selke\u00e4sti enemm\u00e4n aikaa, kuin tilanteessa jossa n\u00e4it\u00e4 teemoja l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n enempi vain teorioiden kautta (mikroskooppisten ilmi\u00f6iden mallintamisen kautta).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viikin normaalikoulussa ollaan mukana ns. Eager-hankkeessa. Kyse on Michiganin yliopiston k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 STEM-opetuksen kehitt\u00e4mishanke. Taustalla on Yhdysvaltojen oma OPS-uudistus, jonka tueksi on tuotettu laaja julkaisu Tiedeopetuksesta (lataa oma). Mit\u00e4 uutta t\u00e4m\u00e4 tuo tiedeopetukseen &#8211; minun tapauksessa kemian opetukseen? L\u00e4ht\u00f6kohtana on kemiallinen ilmi\u00f6n selitt\u00e4minen (t\u00e4st\u00e4 my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4) tai ongelman ratkaisun suunnittelu ja toteutus. Sit\u00e4 tukee 3D-oppiminen: a)\u00a0rakennettu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,7],"tags":[],"class_list":["post-112","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hanketoiminta","category-pire"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/112","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=112"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/112\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":115,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/112\/revisions\/115"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=112"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=112"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=112"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}