{"id":176,"date":"2016-02-15T12:32:46","date_gmt":"2016-02-15T12:32:46","guid":{"rendered":"http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=176"},"modified":"2016-10-09T13:16:14","modified_gmt":"2016-10-09T13:16:14","slug":"pire-hanke-kaynnistyy-jatkoa-aiemmalle-eager-hankkeelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=176","title":{"rendered":"PIRE-hanke k\u00e4ynnistyy – jatkoa aiemmalle EAGER-hankkeelle"},"content":{"rendered":"

Yksi aiemmista\u00a0postauksista (\u00a0http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=112<\/a> ) k\u00e4sitteli EAGER-hanketta (kannattaa tutustua ensin). Kyse on Helsingin yliopiston ja Michigan State Universityn yhteisest\u00e4 tiedeopetuksen hankkeesta. Core-k\u00e4site (ydink\u00e4site) hankkeessa on engagement eli sitoutuminen oppimistilanteeseen (ja optimal learning moment eli optimaalinen oppimistilanne). Hankkeessa haemme kokemuksia – uudelle tutkimusv\u00e4lineell\u00e4 – Scientific Practices -l\u00e4hestymistavan toimivuudesta niin suomalaisessa kuin jenkkil\u00e4isess\u00e4 tiedeopetuksessa. Itse tutkimus toteutetaan k\u00e4nnyk\u00f6ill\u00e4, jotka lukiolaisille jaetaan (lainaan) ennen tutkimuksen alkua. T\u00e4st\u00e4 my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4, kun kerron tutkimustilanteesta.<\/p>\n

Mit\u00e4 on Scientific Practises -ajattelu? Mit\u00e4 uutta opimme Michiganissa?<\/strong><\/p>\n

Edellisess\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asiaa (Scientific Practises, my\u00f6hemmin SP-ajattelu) k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 postauksessa totesin, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on kemiallinen ilmi\u00f6n selitt\u00e4minen tai ongelman ratkaisun suunnittelu ja toteutus. Mainitsin 3D-oppimisen: a)\u00a0rakennettu tieteellisille perusajatuksille (teorioille, lainalaisuuksille, malleille), b) tieteellisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen hy\u00f6dynt\u00e4miseen (teoria\/v\u00e4ite \u2013 todisteet\/l\u00f6yd\u00f6kset \u2013 perustelut, jossa em. kaksi osaa yhdistet\u00e4\u00e4n), c) asioita yhdist\u00e4vien k\u00e4sitteiden k\u00e4ytt\u00f6. Kun silloin totesin, ett\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4\u00a0rakentaa ja liitt\u00e4\u00e4 uusia ajatuksia koko prosessin ajan. T\u00e4t\u00e4 on nyt kehitelty eteenp\u00e4in. Tavoitteena nyt on rakentaa ilmi\u00f6st\u00e4 malli, joka selitt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6n<\/strong>. Mallin rakentamisessa ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n omassa ryhm\u00e4ss\u00e4, vertaillaan erilaisia ajatuksia, sitten niit\u00e4 vertaillaan toisten ryhmien malleihin ja kehitet\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in saadun informaation ja\u00a0uusien ajatuksien pohjalta.\u00a0N\u00e4in lopulta saadaan ryhm\u00e4n yhteinen malli ilmi\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 uudistettu (ja laajennettu)\u00a0toimintamalli, kuten jo vuoden takainenkin, on opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta tietenkin mielek\u00e4s ja haastava oppilaille. Pulmaksi aina muodostuu, ettei t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6tapaa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikessa, yksinkertaisesti sen vuoksi, ettei siihen ole aikaa. Kaikkea teoriaa ja k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4 ei voi rakentaa t\u00e4ll\u00e4 tapaa. Mutta itse l\u00e4hestymistapaan …<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kaikki ei ole (suomalaiselle) tiedeaineen (LUMA) opettajalle mit\u00e4\u00e4n sin\u00e4ns\u00e4 uutta. Meill\u00e4 on sovellettu tutkivaa oppimista, mutta se\u00a0kuitenkin poikkeaa siit\u00e4 joissakin kohdin – t\u00e4st\u00e4kin my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4. Meille on tuttu (ainakin itselle) ns. 5E-ty\u00f6skentelymalli, mik\u00e4\u00a0on my\u00f6s\u00a0l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4t\u00e4, joskin etenemismalliltaan selke\u00e4mmin poikkeaa SP-ajattelusta kuin em. tutkiva oppiminen. Nyt p\u00e4ivitetyss\u00e4 SP-ajattelun versiossa korostuu mallien rakentaminen, mik\u00e4 sekin on suomalaisessa tiedeopetuksen (ainakin kemian osalta) ollut jo pitk\u00e4\u00e4n yksi vahvuus. Kun Michiganin koulutuksen yhteydess\u00e4 esittelin, mit\u00e4 min\u00e4 toteutan jo nyt kemian opetuksessa, eiv\u00e4t oikein olleet uskoakseen, ett\u00e4 esittelin lukiolaisten omia t\u00f6it\u00e4 (animaatioita, joita ovat tehneet ChemSence Animator -ohjelmalla). Ehk\u00e4 heille (jenkeill\u00e4) voisi olla jotain opittavaa meilt\u00e4?<\/p>\n

Tutkimuksen mittaustilanne<\/strong><\/p>\n

Edell\u00e4 mainittuja k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muutaman viikon ajan, niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, jolloin on kemian tunnit (minun tapauksessa). Lyhyit\u00e4 tilannekohtaisia kysymyksi\u00e4 tulee kesken tunnin (kemian tunnilla my\u00f6s opettajalle), joissa sitten pyydet\u00e4\u00e4n toteamaan, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, kenen kanssa, kuinka innostuneesti jne. Vertailukohtia haetaan niin, ett\u00e4 kyselyj\u00e4 tulee my\u00f6s muilla oppitunneilla ja kouluajan ulkopuolella. T\u00e4ll\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n tavoittaa tilannekohtaista arviota, toisin kuin tavallisilla j\u00e4lkik\u00e4teen tehdyill\u00e4 kyselyill\u00e4 voisi\u00a0tehd\u00e4. On siis arvioitu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 antaisi todenmukaisemman tuloksen kuin tunnin lopussa teht\u00e4v\u00e4 kysely. N\u00e4in psykologit\u00a0ajattelevat. Itse olen kyll\u00e4 hieman skeptinen – yll\u00e4tys yll\u00e4tys, kun on kyse (porvarillisen, yksil\u00f6it\u00e4 korostavan, psykologiakoulukunnan) psykologeista.<\/p>\n

Hieman lis\u00e4\u00e4 itse asetelmasta<\/strong><\/p>\n

Psykologien luoma viitekehys (laitan artikkelin linkin my\u00f6hemmin) ammentaa teoriansa SDT:st\u00e4 (Self determination theory), joka on pragmatismiin (eli vahvasti idealistiseen maailmankuvaan) perustuva teoria. Objektiivinen maailma, toimintaymp\u00e4rist\u00f6, on selke\u00e4sti joko unohdettu tai ainakin vahvasti j\u00e4tetty huomiotta (kuten idealismiin kuuluu). Koulutuksessa(kin) – jossa k\u00e4vin Michiganissa saakka – keskityttiin oppitunnilla tapahtuvan ilmi\u00f6n ty\u00f6st\u00e4miseen ilman, ett\u00e4 mietitt\u00e4isiin, miten objektiivinen todellisuus esim. itse luokkatila ja siihen rakennetut asetelmat (sosiaalimuodot, kuten engestr\u00f6mil\u00e4iset toteaisivat) vaikuttavat oppimistilanteeseen (tai opiskelutilanteeseen, mik\u00e4 olisi oikeampi termi). Huomiota ei kiinnitetty my\u00f6sk\u00e4\u00e4n itse opettajaan, mik\u00e4 lienee yksi sitoutumisen ja inspiroitumisen oleellinen osa (ainakin Suomessa esiteltyjen tutkimuksien mukaan – kun niihin pit\u00e4\u00e4 viitata). My\u00f6s itse opetettavan teeman luulisi vaikuttavan?<\/p>\n

Toimintaj\u00e4rjestelm\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen – pelk\u00e4n sis\u00e4isen motivaation korostamisen sijaan – voisi olla viitekehyksen\u00e4 hedelm\u00e4llinen, kun\u00a0tuloksia analysoidaan. Toki se toisi tutkimukseen melkoisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n uusia muuttujia, mutta (n\u00e4in v\u00e4itt\u00e4isin) jopa merkitykselt\u00e4\u00e4n suurempia. Mutta t\u00e4m\u00e4 olisikin liian marxilainen tapa l\u00e4hesty\u00e4 oppimista ja opiskelua.<\/p>\n

Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in?<\/strong><\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kehitt\u00e4minen<\/strong>, joskus jopa itsearvoisesti. Ennakkoluulottomasti, verkostoituen voimme saada niin kemian kuin mink\u00e4 muun tiedeaineen opetukseen uusia tuulia ja uusia ideoita. Joskus vaikka vain vanhoja ideoita uudelleen tietotekniikalla kuorrutettuna.<\/p>\n

(jatkuu)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi aiemmista\u00a0postauksista (\u00a0http:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/?p=112 ) k\u00e4sitteli EAGER-hanketta (kannattaa tutustua ensin). Kyse on Helsingin yliopiston ja Michigan State Universityn yhteisest\u00e4 tiedeopetuksen hankkeesta. Core-k\u00e4site (ydink\u00e4site) hankkeessa on engagement eli sitoutuminen oppimistilanteeseen (ja optimal learning moment eli optimaalinen oppimistilanne). Hankkeessa haemme kokemuksia – uudelle tutkimusv\u00e4lineell\u00e4 – Scientific Practices -l\u00e4hestymistavan toimivuudesta niin suomalaisessa kuin jenkkil\u00e4isess\u00e4 tiedeopetuksessa. Itse tutkimus toteutetaan k\u00e4nnyk\u00f6ill\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,7],"tags":[],"class_list":["post-176","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hanketoiminta","category-pire"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/176","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=176"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":177,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions\/177"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=176"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=176"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/myllyviita.fi\/kemia\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}