Lukion uudeksi tuntijaoksi esitetään malleja, joissa suurin osa reaaliaineista ja taideaineet muuttuisivat valinnaisiksi, ja äidinkielen kurssit vähenisivät. Vaikka eri oppiaineiden opettajat ovat huolissaan oman aineensa kohtalosta, suurin huoli on kuitenkin jostain muusta. Koko yleissivistyksemme on uhattuna.
Lukiossa opetetaan monenlaisia tietoja ja taitoja, joiden perimmäisenä tarkoituksena on ajattelun taitojen kehittyminen. Maailmasta saadaan monenlaisia näkökulmia, joiden avulla opiskelija voi hahmotella omaa maailmankatsomustaan. Eri oppiaineiden ”kieltä” opettavat niihin erikoistuneet opettajat ja vaikka kyseinen kieli ei kiehtoisikaan, sen alkeista voi myöhemmin olla hyötyä, sillä elämä tuo väistämättä eteen tilanteita, joita ei voi vielä lukiolaisena suunnitella tai ennakoida.
Pitkälle viety valinnaisuus voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä opiskelijoille. Erityisen ikävä on tilanne, jossa ylioppilas ei pääse unelmiensa opiskelupaikkaan ja joutuu muuttamaan suunnitelmiaan. Joutuuko hän tällaisessa tapauksessa käymään lukion uudestaan?
Nykyjärjestelmässäkin oppiaineiden sisällöt limittyvät toisiinsa. Fysiikan ja filosofian sisältöjä liitetään ajallisiin yhteyksiinsä historian tunnilla, kuvataide ja maantiede käsittelevät kaupunkisuunnittelun kysymyksiä ja etiikka liittyy geeniteknologiaan ja ilmastonmuutokseen, vain joitakin esimerkkejä mainitaksemme. Oppiaineiden opettaminen vaikeutuisi, jos opiskelijat eivät enää pystyisi näitä yhteyksiä näkemään.
Kansalaistaitojemme pohjalla on hyvä kriittinen, arvioiva ja eläytyvä lukutaito. Nyt kokemukset osoittavat, että luku- ja kirjoitustaito ovat hukassa jopa monelta lukionsa aloittavalta opiskelijalta. On tuskin tarkoituksenmukaista heikentää näitä tärkeitä taitoja entisestään.
Meillä on jo olemassa korkeatasoinen ammattikoulujärjestelmä. Miksi haluaisimme viedä lukioltakin sen yleissivistävän tehtävän? Haluammeko luoda jonkinlaisen esikorkeakoulun, johon haetaan 15-vuoden iässä? Tällöin menetämme monta tulevaa kykyä, jotka eivät vielä peruskoulun pohjalta tiedä mitä eri oppiaineet lukiossa sisältävät. Esimerkiksi osa meistä allekirjoittaneista ei olisi valinnut nykyistä oppiainettaan pelkkien peruskouluopintojen pohjalta. Onneksi me saimme tehdä päätöksemme yleissivistävän lukiokoulutuksen jälkeen.
Tuuli Ojanperä, Historian ja yhteiskuntaopin opettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Eija Kujansuu, Biologian ja maantieteen opettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Hilkka Lamberg, Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Ari Myllyviita, Kemian ja matematiikan opettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Sirkka Laitinen, Kuvataiteen opettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Sirkka Staff, Biologian ja maantieteen opettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Liisa Hämäläinen, Historian ja yhteiskuntaopin opettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu