Opetushallituksen pääjohtajana vahvisti ennen joulua uuden perusopetuksen opetussuunnitelman. Niin myös kemian osalta. Valitettavasti OPS on – lienee syynä koko opetussuunnitelman uusi muoto – hieman monimutkainen ja sekava. Hyvää tarkoittavat matriisimaiset lähestymistavat ovat tuottaneen enemmän tekstiä kuin sisältöä. Useiden asioiden toistaminen ei palvele ainakaan kemian opetusta.

Olisin nähnyt selkeitä uusia painotuksia, esim. mooli-käsitteen (ja hieman matematiikkaa) peruskoulun kemian opetukseen. Ja vähemmän ulko-opettelua ja turhan aikaisen nimikkeistön opiskelua. Vaikka vastustankin lukion MAOL-taulukon käyttöä, tiettyjen nimeämiseen ja käsitteiden ymmärtämistä tukevien taulukoiden käyttö olisi paikallaan.

Yläkoulun kemian sisällön sijaan OPS tuntuu luettelevan koko joukon ”tavoitteita”, ”kemian tietojen käyttämiseen liittyviä opastuksia”, ”sisältöalueita”.  Mielenkiintoiseksi menee, miten tänä tulkitaan opetuksen teemoiksi ja niiden ympärille rakennetaan opetuksellisia kokonaisuuksia – oppimisympäristöt, työtavat, tuen muodot ja arviointi huomioiden.

Nyt on paikallaan laajalla porukalla miettiä, mitä käytännössä kemian opetuksessa sisällöissä halutaan opettaa.