International Symposium on Microscale Chemistry (12ISMC) -symposium järjestettiin tällä kertaa osana ICCE-konferenssia. Symposium järjestetään joka toinen vuosi. Puheenvuoroni jälkeen Suomelle tarjottiin heti mahdollisuutta järjestää symposium vuonna 2026. Täytyypä selvittää :-).
Ennen symposiumin alkua 14.7.
Eurooppalaiset kokoontuivat omalle päivälliselle symposiumia edeltävä päivänä. Tutustumista ja heti alkuun yhteisten kuvioiden rakentelua. Saksalainen taho haluaisi rakentaa mikrokemiaa käsittelevän Erasmus-hankkeen, johon myös suomalaiset voisivat tulla mukaan. Katsotaan, miten tämä etenee.
Iltaa istuttiin Bob Worleyn johdolla, joka kuuluu symposiumin vetäjäporukkaan.
Symposiumin 1.päivä 15.7. – 1.istunto
Päivän aloitti Jorge Ibanex Meksikosta, aiheena oli: Distance learning of experimental chemistry. Luennossa käsiteltiin lähinnä Corona-pandemian ajan kokemuksia ja kokeiltuja toimintamalleja. Käytännössä tässä (yliopistotason alkupään kursseja) analysoitiin erilaisten sähkökemian kokeellisten töiden tekemistä kotona jaossa olleen työkalupaketin avulla. Kuvassa esimerkkinä hopean tunnistaminen korvakorusta ja hopeaa sisältävästä paristosta.
Toinen luento käsitteli kohtuuhintaisen kolorimetrin tekemistä ja hyödyntämistä. Konsentraatioiden määrittäminen liuoksista on tärkeä osa kemiaa, sen kvantitatiivista analyysiä. Fortunaro Sevilla Filippiineiltä luennoi asiasta otsikolla: Re-Desigming the colorimeter for chemistry laboratory teaching. Tämä luento, kuten moni tämän jälkeen, paneutui siis kohtuuhintaisiin työkaluihin kemian opetuksessa. Symposiumin työpajassa on sitten mahdollisuus tutustua näihin lähemmin.
Suomessa on puhuttu ”lego-kolorimetristä”, jonka rakentamisesta löytyy netistä ohjeita. Teoriasta on kirjoitettu mm. Dimensio-lehdessä. Näissä hyödynnetään LED-valoja, jotka mahdollistavat halpojen työkalujen rakentamisen. Näiden rakentaminen voi toimia ns. MakerSpace -työskentelyn lähtökohtana, jossa kemian opiskelua varten rakennetaan itse työkalu, ja opitaan ko. välineen toimintamekanismeja ja teoreettisia asioita (mm. Beerin laki) kokeellisen työskentelyn ja mittauksien tulkintojen lisäksi. .
Kolmannen luennon piti Marie du Toit, Etelä-Afrikasta, aiheena: Chemistry practicals: adding the wow factor. Marie puhui ongelmista eteläafrikkalaisessa kemian opetuksessa mainiten mm. kokeellisen työskentelyn vähyyden ja opettajien keskittymisen vain teorian opettamiseen.
Etelä-Afrikan kemian opetuksessa koulut jakautuvat hyvin erilaisiin, osassa kouluissa on kemian laboratorioluokka, suuressa osassa ei. Kemian välineiden olemassaolo kouluissa on myös ongelma. Koulujen, erityisesti maaseutukoulujen, kohdalla ongelmia aiheuttaa myös sähkönsaannin puute ja vähäiset resurssit, mikä johtaa helposti niin opettajien kuin oppijoiden mielenkiinnon puutteeseen. Monilla alueilla apuun on tullut paikalliset yritykset, jotka ovat lahjoittaneet välineitä tai tukeneet niiden hankintaa. Tämä on tärkeä asia ymmärtää myös DAIA-projektin osalta, jonka tiimoilta itse lähden Etelä-Afrikkaan muutamaksi kuukaudeksi syksyllä 2024.
Symposiumin 1.päivä 15.7. – 2.istunto
Ensimmäinen päivä jatkui Hus-Mao Liaon luennolla: The application and development of the micro-Hoffman Voltameter via digital technology. Hus-Maon versio Hoffmanin laitteesta (kuvassa) oli yksi konferenssissa esitelty. Itse sain lahjana ko. laitteen mukaan. Elektrolyysin opettaminen on yksi sähkökemian tärkeimmistä asioista ja Hoffmannin laite on yksi tunnetuimmista laitteista, joilla elektrolyysiä tehdään.
Istunnon toisen luennon piti mikrokemian englantilainen guru Bob Worley (johon lähes jokainen viittasi päivän aikana joko esimerkin tai sovellutuksen kautta). Aiheena oli: Overcoming Resistance to Innovation. Bobin luennon ydin oli siinä, miten saada opettaja ymmärtämään mikrokemian merkitys ja hyöty. Opettajat seuraavat liian tunnontarkasti oppikirjoja ja niissä olevia ohjeita kokeellisten töiden tekemiseen (perinteisillä kalliilla laitteilla). Bob esitteli myös omia innovaatioitaan (löytyy CLEAPSS:in materiaaleista ja hänen kirjastaan).
Kolmannen luennon piti Nasko Yuerjev Stamenov Bulgariasta otsikolla: Outreach and optimization of the chemistry education in Bulgaria using microchemistry approach.
Oma esitys oli toisen istunnon neljäs luento. Aihe oli: Teacher´s personal development – Chemical safety, microscale chemistry and chemistry education in Finland. Esityksen diasarja ilmestyy minun kotisivuille.
Matthew Smith Iso-Britanniasta piti viidennen ja viimeisen luennon: Making microscale chemistry work for pupils, teachers and technicians in secondary schools.
Matthew esitteli CLEAPSS:in materiaaleista tuttuja mikrokemian ohjeita ja esimerkkejä. Iso-Britannian käytäntö poikkeaa monen muun maan käytännöistä, koska opettajan apuna on teknikot, jotka valmistelevat kokeelliset työt – liuokset, työvälineet – ja myös keräävät kaiken talteen töiden jälkeen.
Symposiumin 1.päivä 15.7. – 3.istunto
Kolmannessa istunnossa (lounaan jälkeen) jatkuivat käytännön esimerkkien esittelyt.
Fortunaton esitteli omaa kehitelmää kolorimetristä. Elena puhui pH-käsitteen opettamisesta ja näytti mm. punakaalin hyödyntämistä opetuksessa (kuva alla). Kazuko oli tutkinut erityisoppilaiden kanssa tehtävää työtä mikrokemian avulla. Odyssa puhui kinetiikan opetuksesta ja lopuksi Jeanette esitteli STEM-opetuksen strategioitaan.
Symposiumin 2.päivä 16.7.
Symposiumin 2.päivä 16.7. – 1.istunto
Ensimmäisessä istunnossa pidettiin muistoluentoja mikrokemian uraauurtavista edelläkävijöistä.
John Bradley, joka oli eteläafrikkalainen mikrokemian pioneeri. Hänet esitteli Marie du Toit.
Peter Schwarz, joka oli saksalainen ja korosti teemaa: tee enemmän vähemmällä (”Do mote with less”). Bob Worley esitteli Peterin ja halusi toistaa Peterin tekemiä kokeita ja jakoi näitä kokemuksia eteenpäin.
Viktor Obendrauf, joka oli myös saksalainen mikrokemian uranuurtaja. Hänet esitteli Angela Kholer.
Symposiumin 2.päivä 16.7. – työpajat
Iltapäivällä oli vuorossa mikrokemian symposiumin työpajat. Työpajoissa oli tilaisuus tutustua luennoilla esiteltyihin töihin ja välineisiin. Itse tutustuin erityisesti mini-Hoffmanin laitteen rakentamiseen ja hyödyntämiseen.
CLEAPSS:in pisteellä mm. Bob ja Magda esittelivät CLEAPSS:in materiaaleissa esiteltyjä mikrokemian töitä.
Mikrokemian symposiumissa ja myös työpajoissa nousi erityisesti esille elektrolyysiin liittyvät työt ja välineet. Näissä töissä saadaan aikaisesti näyttäviä ilmiöitä. tuotetaan kaasuja ja mahdollistetaan tärkeiden kemiallisten reaktioiden ja ilmiöiden tutkiminen ja opiskelu – halvoilla välineillä, pienille ainemäärillä (mikä tekee työskentelyn vaarallisten aineiden, mm. kloorikaasun kanssa mahdolliseksi).
Seuraavassa kuvakollaasi erilaisista töistä ja työvälineistä.
