Tiistai – saapuminen Liverpooliin

Liverpooliin tultiin Manchesterin kautta, lentokoneella Manchesteriin ja junalla Liverpooliin.

Ja majoittuminen paikalliseen hotelliin (1-2 tähden hotelli).

Keskiviikko, 1.päivä – International Day

ASE-konferenssi on Euroopan laajin tiedeopetuksen konferenssi. Paikalla oli osallistujia Aasiaa ja Etelä-Amerikkaa myöden. Suomesta tänään osallistuivat Hgin yliopiston Viikin normaalikoulusta allekirjoittaneen lisäksi kollegat Tea Kantola ja Taina Makkonen. Kaiken kaikkiaan odotetaan yli 2.000 tiedeopetuksen opettajaa paikalle.

Tahtotila konferenssiin osallistumiselle tuli siitä, että niin itse kuin kollega olimme kiinnostuneita eurooppalaisen tiedeopetuksen sisällöistä ja tekijöistä. Halusimme antaa myös oman panoksemme eurooppalaiseen tiedeopetuksen kehittämiseen tuomalla omia kokemuksia suomalaisten ja amerikkalaisten PIRE-hankkeesta (kts. 2.päivä) ja kokeellisuuden nostamisesta uudelle tasolle Viikin normaalikoulun kokeiluihin vedoten.

Cognitive Load Theory – Kognitiivisen kuormituksen teoria

Päivän mielenkiintoisimman luennon (johon itse osallistuin) piti Bob Pritchard (opettajakouluttaja, konsultti). Otsikkona oli Kognitiivinen kuormitus tiedeopetuksessa. Hänen lyhyt esittelynsä oli:

What is Cognitive Load Theory (CLT), why is it so important, and how can it be applied to the Science Classroom? In January Professor Dylan Wiliam tweeted that “…Cognitive Load Theory is the single most important thing for teachers to know”. This session explains the principles of CLT and shows how an understanding of how CLT can be used to improve teaching and learning in Science.

Bob johdatteli CLT:n perusteisiin lyhyesti – lähdeluettelossa hyviä linkkejä (palaan näihin myöhemmin). Mielenkiintoisia kohtia olivat ne, joissa viitattiin tehtävänantoihin ja niiden rakentamiseen liittyviin huomioihin CLT:n valossa. Palaan näihin, kun olen itse tutustunut lähdekirjallisuuteen – erittäin tärkeitä näkökulmia myös suomalaiseen pedagogiseen keskusteluun (didaktisia huomioita).

Good Practical Science – Kokeellisen työskentelyn raportti

Päivin Keynote-puheenvuoron piti tai alusti professori Sir John Holman. Hän on vetänyt säätiön rahoittamaa tutkimushanketta, jossa on analysoitu eri maiden kokeellisen työskentelyn malleja ja siihen liittyjä taustatekijöitä (mm. opettajakoulutus, välineistö). Suomesta asiantuntijaryhmässä on ollut mukana professori Jari Lavonen Helsingin yliopistosta ja Taina Makkonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta.

Raportin ja sen liitteet voi ladata seuraavan linkin takaa: http://www.gatsby.org.uk/education/programmes/support-for-practical-science-in-schools

Suomalaisena tiedeopetuksen konferenssissa

Kuten monesti aiemminkin maininta kotimaasta johtaa keskusteluun Suomen opetuksen hyvyydestä jne. Tänään parissa kohtaa joutui miettimään asiaa hieman tarkemmin:

• tiedeopetuksen kannalta pidettiin esimerkillisenä ja hyvänä sitä, että koululla on käytettävissä assistentteja (kemikaali- ja laitevarastojen omia hoitajia); kysymykseni on, miksi muualla niitä tarvitaan? Toki Suomen tilanne ei ole (ainakaan vielä) edes kohtuullinen, koska opettajilla ei ole ollut tilaisuutta tai mahdollisuutta saada kemikaali- ja/tai välinevaraston hoitajan koulutusta (kemia ja fysiikka). Mutta toisaalta opettajien aineosaaminen on sellainen, että he hyvinkin kykenisivät homma hoitamaan ja siitä maksetaan erikseen.
• jossakin maassa kokeellisuuteen käytetään 60% oppitunneista, Suomessa vain 30%. Kysymys on kuitenkin, miksi ja mitä ko. ajalla tehdään. Ja tähän liittyen kollegani kanssa pidämme omaa esitystä PIRE-hankkeen tuomista kokemuksista.

Kansainvälinen päivä päättyi illanviettoon. Paikka oli komea, ohjelma ei sitten sen mukainen.

Torstai, 2.päivä – Oman ja kollegan yhteisen esityksen päivä

Ennakkotiedot kertoivat, että esityksemme ajaksi paikalle olisi tuloissa 18 kuulijaa. Paikka oli meluisa (ATK-luokka, jossa talon serverit hyrräsivät kohtuullisen kovaa), mutta kyllähän opettajien äänet kantavat. Esitys kesti 45 min ja päälle tuli kysymyksiä. Palaute oli positiivinen. Esityksen diasarja löytyy linkin takaa. Tämän jälkeen alkaa artikkelin työstäminen tästä esityksestä ja teemasta ASE:n omaan julkaisuun. Esitys ja tulevaisuudessa artikkeli puhukoon puolestaan.

DNA fingerprinting using PCR and Gel Electrophoresis -työpaja

Oman luennon jälkeen oli mahdollisuus osallistua työpajaan, jossa esiteltiin koulun budjettiin sopivaa tapaa esitellä ja toteuttaa ”DNA-tutkimusta” (aineistoa koulumme ensi lukuvuoden CSI-kemiaa -kurssille). Tutustuttiin Timstar-nimisen yrityksen luomaan konseptiin toteuttaa DNA-analyysiä ja elektroforeesia koulun puitteissa. Perusvälineillä ja yksikertaisilla aineilla rakennettiin systeemi, jossa syntyi geeli (jos erottelu tapahtuu) ja voidaan toteuttaa DNA:n polymerointi tutkimusta varten sekä itse tehdä elektroforeesiajo. Laitteiston hinnoista oli vaikea saada käsitystä – selviää yrityksen sivuilta. Itse työ ei onnistu 75 minuutin oppitunnin puitteissa, joten asia vaatii suunnittelua ja sovittelua.

Selvästi KE6-kurssin tai labrakurssin materiaalia.

Cards for A2/Y13 Organic Chemistry -työpaja

Kortti-ideaa – Suomessa tehty jo vuosi tämän idean pohjalta. Vieläpä jäsennellymmin ja pedagogisesti jo edistyneemmällä tavalla. Ulkoaopiskelun tukeminen pelin elementeillä ei ole ehkä sitä nykyaikaisinta pedagogiikkaa, vaikka itse pelillisyys onkin lähestymistapana ihan hyödyllinen lisä monessakin tilanteessa.

Using Technology in Science

Luennon piti ”science technician” eli opettajan apuhenkilö. Suomessa ja muutamassa muussakin Euroopan maassa tällaisia ei ole. Yliopistoissa kylläkin on. Miksi tällaisia tarvitaan kouluissa, heräsi kysymyksenä – Suomessa kemian opettajat (pääaine) kelpaavat myös teollisuuteen tutkijoina (jos ja kun syventävissä on opiskellut muutakin kuin opettajakursseja), joten osaavat itse asioita, mm. kemikaalien valmistus. Eipä tullut uutta (yhtään mitään). Ehkä muutama linkki – kaveri oli koonnut AR-appsien linkkejä – joita olin jo itsekin selaillut. Britanniassa tämän esityksen mukaan uutta oli mm. Kahoot! (tulossa osaksi Microsoft Teams -ympäristöä), iPadien käyttö opetuksessa (onneksi tästä ollaan Suomessa pääsemässä eroon). Augmented reality (AR) on yksi tulevaisuus työkaluista. Tähän liittyen Viikki on mukana eurooppalaisessa EL-STEM-hankkeessa, jossa rakennetaan työkaluja, joilla opettajat itse voivat rakentaa AR-elementtejä opetuksen tueksi. Tästä luvassa omia postauksia.

Perjantai, 3.päivä – Tutustuminen erilaisiin kokemuksiin ja kokeiluihin jatkuu

Aamupäivä meni hotellilla pikaisen toimeksiannon hoitamiseen – PIRE-hankkeemme seuraava vaihe alkaa kollegalla ja esitestin sisältö täytyy päättää ja saattaa lopulliseen muotoon (varmaankin viikonlopun aikana säätö jatkuu).

Free Web-based Learning Resources for Post-16 Chemistry

3D-mallinnus ei ole uutta Suomessa, täällä se taitaa olla vasta tulossa? Luennolla esiteltiin aineistoja, joissa on hyödynnetty 3D-mallinnusohjelmaa (WebMO). Lukuisa määrä PDF-matskuja löytyy osoitteesta: http://www.ncl.ac.uk/nes/outreach/chemistry/resources/ccdc/#d.en.606483

Sivustolla myös videoita, joissa esitellään ohjelman toiminnallisuuksia. Mielenkiintoisia, mutta meillä MarvinSketch ottaa paikan ja siihen liittyvät ohjeita löytyy peda.net -sivustolta: https://peda.net/p/myllyviita/marvinsketch .

Lauantai, 4.päivä – Tutustuminen Liverpooliin

Tämä oli ensi käynti Liverpoolissa, joten hieman aikaa piti käyttää myös itse kaupunkiin tutustumiseen. ja tietenkin yhdet Fish and Shipsit täytyi syödä. Pieni kuvakollaasi: Clayton square, keskustaa – Crown hotelli ja pubi, aseman lähellä – katukuvaa – opiskelija-aukio kampukselta – paikallinen kirkko – Wetherspoon