Kaksipäiväinen koulutus kokosi 18 kaakkoissuomalaisten matemaattisten aineiden opettajaa pohtimaan lukiokoulutuksen digitalisaatiota ja sähköisiä yo-kokeita.  Kimpisen koulutuskeskus oli paikka.

Koulutuksen materiaalit löytyvät Myllyviidan kotisivuilta (ajankohtaista) www.myllyviita.fi . Sähköisiä materiaaleja käsittänyt osio zipattuna tässä: tvt_opetuksessa_kemia_lappeenranta_220916.

DigabiOS ja Abitti-koe

Kurssin aikana rakensimme NettiNiilo-verkon – ihan opettajat itse ensi kertaa kokosivat ympäristön. Viikissä rakennettu salkku, jossa on kannettava tietokone koetilapalvelimeksi ja Nettiniilo langattoman verkon toteuttamiseen (riittävine verkkopiuhoineen), toimi erinomaisesti Abittikokeen ympäristön luomiseksi. Opettajien omien koneiden saaminen DigabiOSään vaati hieman säätöä (kuten aina kun asia tehdään ensikertaa); USB-portin vaihto yleensä auttoi, jos muuten boottaus onnistui. Harmitusta aiheutti opettajien vaillinaiset oikeudet omiin koneisiinsa. Edelleenkin ihmetyttää kuntien tietohallintojen keskiaikainen suhtautuminen laitteiden oikeuksien jakamiseen.

Viikon aikana velloneeseen keskusteluun muutama kommentti

Ottamatta nyt (enää) kantaa suljetun verkon ja Linux-tyyppisen käyttöjärjestelmän päälle rakennetusta koeympäristöstä (en ole muuttanut mielipidettä asiassa), täytyy kuitenkin todeta, että laitteen BOOTTAUS on tvt-perustaitoja. Jos tätä opettaja ja lukiolainen ei osaa tehdä, se on opeteltava. Miten laitteen palauttaminen perusasetuksiin tms. onnistuu, jos laitteeseen asennettu järjestelmä hajoaa ja vaatii täydellisen uudelleen asennuksen tai palautuksen. Se on vain opeteltava.

Abitti-ympäristön on tosiaankin hyvin vaillinainen (tällä hetkellä). Sillä kuitenkin pystytään testaamaan laitteen toimivuutta sähköisen yo-kokeen ympäristössä ja pienissä kokeissa koeympäristö tarjoaa kohtuulliset työkalut arviointia varten. Kukaan ei kiellä käyttämästä kehittyneempiä sähköisiä arviointityökaluja (Socrative, opiskeluympäristöjen omat työkalut), jotka myös auttavat kehittämään uudentyyppisiä kokeita ja testejä. Oppimista edistävä arviointi on haastavaa ja uudet teknologian antavat sille lisäsuolan.

Lopuksi täytyy todeta, että se vastaanhangoittelu, mitä tämän aiheen ympärillä velloo, olisi yksityissektorilla täysin mahdotonta – työnantaja määrittelee työkalut ja toimintaympäristön, siellä toimitaan. Kehittävässä ympäristössä pohditaan yhdessä ja erikseen, miten asioita kehitetään, ei sitä, miten vastustetaan. Koulumaailma on paikkaa, jossa ei voida elää ”heikoimman lenkin” mukaan. Se otetaan mukaan, ja hankitaan tarvittava tuki. Me olemme tienneet, että sähköinen ylioppilastutkinto tulee (jo useamman vuoden), opetussuunnitelmassa tieto- ja viestintätekniikka ovat olleet osana jo vuosikausia, mutta se on oltava jo hallussa – myös opettajalla.

Prosessi on aina prosessi. Kun asioita valmistellaan vaiheissa ja ryhmässä, ratkaisuja saadaan helposti. Tässä taas hyvä esimerkki mielekkäästä prosessista.

Ruotsin kielen opettajat lähtivät miettimään omaa Abitti-kokeiluaan. Kielten opetuksessa käytettävät arviointityökalut noudattavat tietenkin ko. aineen didaktiikkaa ja arviointikulttuuria. Löytyykö Abitti-kokeen arsenaalista tähän soveltuvia työkaluja? Hieman on työkalut vielä vähissä, mutta sovelletaan. Aukkotehtävää, aukkovalintatehtävää, … Olisiko näissä paikallaan miettiä, mitä terminologiaa itse kussakin oppiaineessa ja tulevissa ylioppilaskirjoituksissa sitten käytetään. On olemassa käytäntöjä ja käsitteitä, joiden muuttaminen voi olla vaikeaa.

Kokeen valmistelussa – johon varattiin hieman yhteistä aikaa – koodauksen ensi askeleet toivat pienen mutta merkittävän lisän koenäyttöön. Yksinkertaisten HTML-koodien lisäys kokeen tehtäväkenttiin toi lisäarvoa.

Kuvassa ylpeä opettaja esittelee koodauksen perusteita (HTML-koodeja lihavointiin ja kursivointiin).

Kokeen toteutus seuraavana päivänä toikin jo esiin sen, että kun rutiini laitteiden käynnistyksen osalta lisääntyy, alkuvaiheet menevät nopeammin. Nyt 24 lukiolaisen kanssa meni laitteiden käynnistysprosessissa 14 minuuttia. Valtaosalla ”heittämällä”.

Ja hyvissä ajoin pääsimme aloittamaan itse kokeen, jossa ei sitten ongelmia ilmennytkään (käytössä oli Nettiniilo eli langaton koe).

Kaksi terveystiedon koetta lähes vierekkäisissä luokissa, 25-30 oppilaan ryhmissä, samankaltaisilla laitteilla (koetilapalvelin), Nettiniilolla (molemmissa samanlainen laite ja eri salasana), opiskelijoiden laitteet vaihtelivat … lopputuloksena oli, että suurempi ryhmä pääsi aloittamaan noin 25 valmistelujen alusta Abitti-koettaan. Toisen ryhmän verkko ei saatu toimimaan ensimmäiseen tuntiin, joten kohtalona oli paperinen kurssikoe. Mutta tarina ei pääty tähän.

Puolentoista tunnin kohdalla yhtäkkiä Digabi-verkko lähti toimimaan. Syytä ei toimimattomuuteen kuin yhtäkkiseen toimimiseen ei löydetty – ainakaan vielä. Alun perin pulmaa yritettiin ratkaista niin koetilapalvelinta vaihtamalla, toiselle koetilapalvelin tikulla, johtoja vaihtamalla, Nettiniiloa vaihtamalla, uudelleen käynnistyksillä, reitittimen vaihdolla. Mikään ei tuntunut vaikuttavan – ja samanaikaisesti toisessa luokassa homma toimi.

Edessä on tilanteen simulointi uudelleen. Jos löydettäisiin syy toimimattomuuteen ja yhtäkkiseen toimivuuteen.

Kokeen alun kuvioita hankaloittaa vielä lukiolaisten hieman välinpitämätön suhtautuminen valmisteluihin – miten boottaus-vaihtoehto haetaan omalta koneelta. DigabiOS:in päivittymisen myötä aiemmin tarkistettu laite ei aina toimikaan oletetulla ja testatulla tavalla. Hiirien, tasohiirien, kuulokkeiden yhteensopivuus muuttuu välillä.

Mutta, kokeiluja jatketaan. Niin kauan, että 20 peräkkäistä koetta onnistuu. Ja boottaus-vaihe kestää max. 10 min. Onneksi koululle hankittiin Digabi-yhteensopivia kannettavia räkillinen juuri.

Syyslukukauden alussa on maanantai ja tiistai-iltapäivisin pidetty Digabi/Abitti -koulutuksia. Tässä päivitetty versio käytetyistä dioista.

Digabi_koulutuskalvot_110915

Käytyäni vuosina 2013 ja 2014 kesäkuun alussa Taipeissa Taiwanissa suurissa Computex-tapahtumissa esitin väitteen, että tulevaisuudessa kannettavien tietokoneiden vuoksi ei yo-kirjoituksien saleja tarvitse varustaa sähköjohtohärdellillä. Tietokoneiden akkujen tyhjentyessä lainataan (ellei abeille ole jo omaa) ulkoista akkua, joka liitetään tietokoneeseen USB-portin kautta. Tietokone saa lisävirtaa ellei peräti (riippuen koneen kulutuksesta) lataa tietokoneen akkua.

Kuvassa on Viikin normaalikoululla hankittu Acerin Switch 10E -kannettava (7A-läppäriluokan tuleva laite). Laite on testattu ja todettu Digabi-yhteensopivaksi oppilaskoneeksi.  Kuvassa on laitteen oman laturi, joka lisää virtaa laitteen micro-USB-portin kautta. Sama laturin johto on kuvassa liitetty Belkinin ulkoiseen akkuun (tai ”boosteriin”). Kuvasta näkyy, että kannettava tietokone on latautumassa (tai ”verkkovirrassa”). Nämä ulkoiset akut ja laturit ovat jo olleet pitkään käytössä älypuhelimiin.

Tämä kannattaa nyt ottaa vakavasti. Em. laitteessa on toki pulmia liittyen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, esim. USB-porttien lukumäärä on rajallinen. Tietenkin kysymys kuuluu, mihin kaikkeen niitä loppujen lopuksi tarvitaan.

Digabi-kouluttajat oli koolla kuulemassa ja kokeilemassa uusia virityksiä Digabin ja Abittin osalta. Tulipahan käytyä ensi kertaa YTL:n tiloissa.

Tässä kuvassa ollaan tarkistamassa koetilanpalvelimen latautumista.

Osana aineenopettajien opetusharjoittelua toteutetaan Koulu yhteisönä -seminaareja erilaisista koulun toiminnoista, mm. sähköisistä ylioppilastutkinnosta. Digabi- ja Abitti-sivut esiteltiin. Opetusharjoittelijoiden kysymykset koskettivat tasa-arvoisuutta, tietoturvaa ja itse laitteiden valintaa.

Käytännössä sähköinen tutkinto koskettaa koulua ja opettajaa kolmella tasolla (tätä yritin kuvata):

1. tekninen toteutus (rehtorin vastuulla)
2. lukiolaisten oma valmistautuminen sähköisen kokeen suorittamiseen (erilaiset ohjelmat jne.) – opettajien itsensä toteuttamat sähköiset kokeet (onko koulussa rakenteilla oma ”koeluokka”)
3. opettajien oma pohdinta sähköisen arvioinnin merkitystä ja arvioinnin uudistamisesta (prosessiarviointi vs. päättöarviointi).

Tämän jäsennyksen pohjalta rakentui luentoni.

Tvt-tukihenkilökurssilaiset paneutuivat ensin DigabiOS-tikkujen tuottamiseen. Aiemmin oli ollut pulmia tikkujen tekemisessä, mutta nyt ilmeisesti Digabin korjauksien jälkeen tikkujen tuottaminen onnistui helposti. Täytyy vain muistaa, että niiden tekeminen kestää oman aikansa (min. 10-15 min). Läppärillä niitä tehtäessä kannattaa varmistaa, että läppärin virta riittää. Kokeen tekeminen onnistui, pojat tekivät omankin ”historia” kokeen. Ja vastaaminen alkoi hilpeissä merkeissä. Onnistumisen ilo silmin nähtävissä.

Alimmassa kuvassa on alkamassa kokeen suoritus.  Kokeilimme koneen yhtäkkistä sammumista ja palauttamista koeverkkoon. Onnistui heittämällä järjestelmän antaman koodin avulla.

Lähes 40 opettajaa kokoontui koulupäivän päätteeksi Lauttasaaren yhteiskoululla kuulemaan ja keskustelemaan sähköisen ylioppilastutkinnon tulevista kuvioista ja ajankohtaisista haasteista.

Luennossa ja keskustelussa paneuduttiin laajemmin sähköiseen arviointiin lukiossa yleensä. Miten niin opettajat ja lukiolaiset valmentautuvat syksyllä 2016 alkaviin koitoksiin.

Kalvosarja: Digabi_koulutuskalvot_021214

Viikin normaalikoulun tvt-koulutuspäivillä 28.-29.11.2014 Digabi ja sähköinen arviointi oli päivien yks suuri teema. Perjantaina paneuduttiin ensin konkreettisesti työpajassa Socrative-palveluun ja laadittiin omia sähköisiä kokeita. Lisäksi tutustuttiin myös Edmodo-opiskeluympäristön omaan sähköisen arvioinnin työkaluun.

Lauantaina ensimmäinen yhteinen tunti käsittelikin sähköisten ylioppilaskirjoituksien ja Digabin ajankohtaisia asioita. Työpaja-osiossa paneuduttiinkin sitten konkreettisiin ongelmiin ja tuleviin vaiheisiin. Keskustelussa nousi koko joukko kysymyksiä, joihin siten yhdessä haettiin myös vastauksia – kts. www.todaysmeet.com/Digabi-Viikki .