Tunnilla käytiin läpi happo- ja emäs-teorioita. Arrheniuksen, Brönstedtin ja Lewisin teorioita. Tunnin kalvoissa ne koottuna. Lisäksi alustettiin happo- ja emäsvakion käsitteitä. Näitä lasketaan sitten jaksossa.

Tunti kului edellisellä tunnilla annettujen tehtävien läpikäyntiin. Erääseen tehtävään tuotin vuosi sitten ratkaisun LiveScribe-kynällä (audio-PDF-tiedosto). Malli löytyy kurssiympäristöstä (Yammer).

Le Chatelier: Jos tasapainossa olevaan reaktioseokseen vaikuttaa jokin ulkoinen häiriö eli paineen (kaasujen tapauksessa), lämpötilan tai konsentraation muutos, pyrkii reaktio kulkemaan siihen suuntaan, jossa häiriö lievenee. Toisin sanoen tasapainossa oleva reaktio pyrkii kumoamaan ulkoisen pakotteen vaikutuksen.

Wikipedia selittää tämän asian konkreettisesti näin:

Lämpötilan muutoksen vaikutus

Lämpötilan nosto siirtää eksotermisen reaktion tasapainoa lähtöaineiden puolelle eli siihen suuntaan missä lämpöä sitoutuu. Lämpötilan lasku taas lisää tuotteita eli reaktio siirtyy suuntaan missä lämpöä vapautuu. Endotermisessa reaktiossa lämpötilan lasku ja nousu vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin kuin eksotermisessa reaktiossa eli lämpötilan nousu lisää tuotteiden määrää ja lasku lisää lähtöaineiden määrää.

Paineen muutoksen vaikutus

Paine vaikuttaa reaktion tasapainoon vain, jos reaktioon ottaa osaa kaasuja ja reaktioyhtälön molemmin puolin on eri määrä kaasumooleja. Paineen lisäys aiheuttaa reaktion siihen suuntaan, jossa kaasumolekyylien lukumäärä on pienempi. Paineen lasku taas aiheuttaa reaktion siihen suuntaan, jossa kaasumolekyylien lukumäärä on suurempi.

Konsentraation muutoksen vaikutus

Jos reaktiotuotteita tuodaan lisää tai reaktion lähtöaineita vähennetään, reaktion tasapainotila siirtyy vasemmalle eli lähtöaineiden puolelle. Vastaavasti jos lähtöaineiden konsentraatiota kasvatetaan tai reaktiotuotteiden konsentraatiota pienennetään, reaktion dynaaminen tasapaino siirtyy oikealle, jolloin siis tuotteita saadaan enemmän. Tätä hyödynnetään monissa kemiallisissa reaktioissa, kuten esimerkiksi ammoniakkisynteesissä. Siinä reaktiotuotteena olevaa ammoniakkia poistetaan reaktoreista jatkuvasti ja lähtöaineita, vety- ja typpikaasua, lisätään koko ajan, minkä ansiosta kyseisen reaktion dynaaminen tasapainotila on vahvasti oikealla. Näin saadaan reaktiotuotetta eli ammoniakkia enemmän.

Nämä antavat hyvän kuvan mitä konkreettisessa tilanteessa tapahtuu, mutta tärkeää on ymmärtää itse periaate, tapauskohtaisesti asia n pohdinta on silloin helppoa.

Tunnin teema oli massavaikutuksen laki ja tasapainovakio. Tasapainovakio on jatkossa merkittävässä roolissa kaikissa laskuissa. Oheisen kaavan mukaan tasapainovakio määritellään reaktiotuotteiden konsentraatioiden ja lähtöaineiden konsentraatioiden suhteena (reaktioyhtälön kertoimilla eksponenttiin korotettuna). Laskuesimerkkejä löytyy erinomaisesti opetus.tv -palvelusta: http://opetus.tv/kemia/ke5/reaktiotasapaino/ .

Tunnin teemana oli homogeeninen tasapaino, miten muodostuu ja mistä sen voi päätettä (mm. graafisesti). Ensin täytyy hahmottaa ja ymmärtää, miten reaktioiden nopeuteen vaikuttavat tekijät voidaan selittää törmäysteorialla ja siirtymätilateorialla. Homogeenisen  tasapainon havainnollistaminen graafiselle kuvalla oli tunnin konkreettinen anti. Vieressä kuva, jossa vetyjodin muodostumisen ja hajoamisen reaktiot muodostavat tasapainon.    

Lukion kemian 5.kurssi käynnistyi. Kurssikirjana on SanomaPron (ent. Tammen) Reaktio 5. Kurssin oppimisympäristönä toimii Yammer (www.yammer.com). Ensimmäinen tunti sisälsi kurssin tavoitteiden läpikäyntiä. Kurssi sisältö on tiivistetysti tässä:

• Kemiallinen tasapaino: Homogeeninen kemiallinen tasapaino, Tasapainoaseman muuttaminen
• Hapot ja emäkset: Happojen ja emästen ominaisuuksia, Happamuus ja emäksisyys
• Happo-emästasapaino: Protolyysivakiot ja liuoksen pH, Happovakio, emäsvakio, Polyproottiset hapot
• Happo-emästasapainon sovellutuksia: Suolaliuokset, Puskuriliuokset, Happo-emästitraus ja pH
• Liukoisuustasapaino: Suolojen liukoisuus veteen, Liukoisuustulo

Kurssin arviointi toteutunee seuraavalla kaavalla:

• Laskutehtävien palautus (4 x 5 kpl, 20 p), puuttuvista ”miinustetaan pisteitä”
• Kaksi pistokoetta (5 p + 5 p), www.socrative.com
• Työselostus kurssin aikana tehdystä kokeellisesta työstä (15 p)
• Käsitetesti koeviikolla (15 p)
• YHTEENSÄ 60 p, eli läpi pääsee 20 pisteellä eli tekemällä tehtävät kunnolla

Uuden haasteen antaa lukiolaisille laskutehtävien palautus ja opettajalle niiden arviointi. Se olisi helpompaa toteuttaa Edmodossa, muta koetetaan selviytyä Yammerilla.