Opettajan roolin ero FC-mallin ja perinteisemmän mallin välillä on merkittävä. Peruserot olen aiemmin todennut. Tässä hieman listaa konkretiasta:
- työmäärältään mallit eivät poikkea, valmisteltavat asiat kyllä
- tuntien suunnittelu on hyvin erilaista, koska FC-tunnin kulkua et voi ennalta määritellä – et myöskään kysymyksiä aiheuttavia tilanteita ja asioita (aineenhallinnan vaatimus kasvaa merkittävästi)
- opiskelijoiden motivointi tuntityöskentelyyn on haastavaa, koska 75 minuuttia laskuharjoituksien tms. entisten ns. kotitehtävien tekeminen voi puuduttaa
- kokeellisiin töihin voi käyttää enemmän aikaa, koska teoria on täytynyt opiskella kotona
- kokeellisten töiden ja niihin liittyen laskentaa vaativien osioiden työstäminen tapahtuu tunnin aikana – varsin usein kokeellisten töiden jälkeen työhön liittyvät laskut on jätetty kotiin tehtäväksi (kotiläksy), nyt se ei tullut kyseeseen
Kenelle Flipped Classroom -pedagogiikka sitten sopisi? Vastaus tähän ei ole: ei kenellekään tai se sopii kaikille. Tähän vaikuttaa moni asia, ei pelkästään opettajan oma valmius tai halu. Käsiteltävä teema (oppiaine tai opintokokonaisuus), oppilasryhmä, jopa luokkatila vaikuttaa valintaan ja mahdolliseen onnistumiseen. Pedagogisena valintana Flipped Classroom vaatii valmisteluja, jotka täytyy ottaa huomioon:
- teoriaosuuksien rakentaminen tai olemassa olevien käyttökelpoisten videoiden löytäminen (kemiassa opetus.tv toimii erinomaisena lähteenä)
- käytännössä kurssisuunnitelman uudelleen rakentaminen
- luokkatilajärjestelyt (ryhmässä työskentelyä tukeva)
- kurssin alussa tapahtuva motivointi
Seuraavaksi ryhdyn keräämään muiden kokemuksia ja vertailemaan omiani niihin.
