ChemEd 2023 konferenssissa 23.-26.7.2023 – omia ajatuksia jakamassa ja uusia hakemassa

ChemEd 2023-konferenssi pidettiin tällä kertaa Kanadassa, Guelphin yliopistolla. Konferenssin piti olla alunperin jo vuonna 2021, mutta Corona-epidemia pakotti siirtämään konferenssin. Edellinen järjestettiin vuonna 2019, johon myös osallistuin (matkaraportti). Konferenssi järjestetään joka toinen vuosi, vastaavasti kuten ICCE-konferenssit (IUPACin kemian opetuksen konferenssi), jonka seuraava on vuonna 2024 Thaimaassa.

Aarnikotka, Guelphin yliopiston tunnus.

Konferenssin omalta osalta jakautui kahteen osaan, omaan esitykseen ja muiden esityksien seuraamiseen. Käytännössä tuli valittua esitykset, joissa oli käytännön harjoituksia ja ryhmissä työskentelyä. Selkeästi tämän kertainen konferenssi oli keskittynyt täydennyskoulutukseen tyyppisiin osioihin.

Oma esitys – Computational Thinking in High School Chemistry

Esityksen diat jaossa omilla sivuilla: ChemEd 2023 Guelph (myllyviita.fi). Tässä kuva yleisöstä ja esittäjästä.

Kysymykset esityksen osalta olivat asiantuntevia. Ja palautekin oli hyvä.

Poimintoja jatkotyöstämistä varten – tai muuten tiedoksi

Tässä muutama poiminta konferenssin annista. Konferenssissa oli oma osasto esittelytiskejä varten, mm. Vernier ja Pasco esittelivät välineitään. Muita laitetoimittajia ei oikein ole olemassa. Nämä ovat Suomessakin tuttuja tahoja. Oma kokemus perustuu Vernier-laitteisiin (mikä oli käytössä yhdessä työpajassakin, johon osallistuin), mutta PASCO:n välineisiin on tarpeen tutustua (Suomessa myyntiä hoitaa ISVET).

Interactivechemistry.org -sivusto ja Steve Sogo

Steve Sogo työpajasta tutustuin hänen sivustossa julkaistuihin työkaluihin, joissa mm. hyödynnetään Unity-ohjelman mahdollisuuksia tutkia molekyylejä ja hyödyntää niiden Lewis-rakenteita. Steven materiaaleja löytyy osoitteesta: Interactive Chemistry.

Steve Sogos materiaalit sivulla https://interactivechemistry.org/

Climate Change and Chemistry

Mielenkiinnosta valitsin työpajan, jossa pohdittiin ilmastomuutosta ja kemian opetusta. Työpajassa ei kyllä puhuttu juurikaan kemiasta, mitä osallistujat harmittelivat lopussa. Ilmastomuutosajattelua lähestyttiin Agenda 2030 -lähtökohdista. Työpajaa varten oli työstetty Antarktiksen jäätikön sulamiseen liittyvää aineistoa ja pohdittiin erilaisten tilastotietojen näkökulmasta, mitä on tapahtumassa ja miksi. Olipa mm. seuraava asia jäänyt materiaalista pois:

POGIL (Process Oriented Guided Inquiry Learning)

POGIL-sivustolla on esitelty lähestymistavan filosofiaa ja toimintamalleja. POGIL on iso voittotavoittelematon organisaatio, joka tuottaa koulutusta ja materiaaleja opettajille. Lyhyesti POGIL korostaa ohjeistettua ryhmätyöskentelyä. Työpajassa tutustuttiin atomien, molekyylien ja rakenneosien tunnistamiseen liittyvään tiimityöhön.