1.päivä

Ensimmäinen päivä olikin heti rankka – oma esitys aamupäivästä. Ennen omaa – samassa tilassa – oli esitys, jossa pohdittiin ”What exactly is Modeling Chemistry?”

Jenkeissä on uuden opetussuunnitelman (NGSS) myötä puhjennut laaja liike mallintamisen puolesta – on joidenkin puheiden perusteella ”täysin uusi ja perinteisestä opetuksesta poikkeava” lähestymistapa kemian opetukseen. Kuulostaako tutulta fraasilta? Mallintamisen opetusta varten on perustettu omia keskuksiakin (tapasin yhden edustajan). Jenkeissä onkin käynnissä syvällisempi pohdiskelu siitä, mitä pitää opettaa (huomioiden opetussuunnitelman, viranomaisten ja testien vaatimukset sekä viime kädessä vanhempien asettamat vaatimukset) ja mitä halutaan opettaa (mallintaminen, tieteelliset käytänteet ym.).

Esityksessä mallintamista lähestyttiin meillekin tutun Johnstonen (1991) kemian opetuksen kolmion kautta: makroskooppinen – symbolinen – submikroskooppinen; perustellaan, miten eri tavoin selitetään ja kuvataan kemiallisia ilmiöitä.

Oma luentoni löytyy kotisivuiltani (www.myllyviita.fi). Yleisömenestystä ei ollut (10 kuulijaa), mutta heidän kanssa käydyt keskustelut kysymyksien pohjalta olivat hyviä. Erään kanssa keskustelimme PBL:stä (project based learning), jota PIRE-hanke markkinoi lähtökohtamaan kemian opetuksessa. Itse en sitä ole pitänyt sopivana terminä Suomen oloissa ja opetuksessa. Hän mainitsi jo pitempään ”markkinoilla olleen” POGIL (Process Oriented Guided Inquiry Learning) -hankkeen. Hankkeen sivut löytyvät osoitteesta: https://pogil.org/. Nimi tuntuu paremmin osuvan suomalaiseen pedagogiseen termistöön. Täytyy nyt tutustua tähän ja verrata sitä NGSS:n mukaiseen PIRE-hankkeen toimintamalliin.

Iltapäivällä oli vuorossa 1.tutustuminen tapahtuman näyttelyyn.
Suomalaista IS-VET:iä vastaava toimija.
Onko meidän tulevaisuuden kemian lukio-opetuksessa NMR:llä paikkaa? Ensin pitäisi saada laitteita, joiden kanssa pääsisi tekemään kokeiluja siitä, mitä laitteella yleensä on mahdollista tehdä. Sitten pääsee laatimaan aineistoja. Eipä ole kyllä IR-laitteitakaan vielä kouluissa (tosin niitä on testattu).

2.päivä

Ensimmäinen esitys oli ”NGSS in ”Practice”: Aligned Labs and Activities to incorporate into your Acids and Bases Unit”. Toista vuotta kemian opettajana toimivat ovat satsanneet melkoisesti omien aineistojen luomiseen. Ovat löytäneet mielenkiintoisia ulottuvuuksia ja kivoja sovellutuksia happojen ja emäksien käsittelyyn. Niistä erikseen, kunhan saan muokattua niistä suomenkielisiä versioita. Tässä ChemReaX-sivuston virtuaalilabran työkalu:

Hyvää KE5-kurssin kamaa. Kuvassa Julia, toinen esittäjistä.

Toinen seuraamaani esitys paneutui otsikolla ”Teachers As Researchers: Implementing Action Research in the Chemistry Classroom” toimintatutkimuksen käyttöön oman työn kehittämisessä. Suomalaiseen opettajankoulutukseen nähden tämä edustaa pedagogisten opintojen seminaarityötä (tai opettaja tutkijana osuutta).

Kolmannessa päivän esityksessä jenkkiläinen kirjantekijä esittely mallintamista laajemmin otsikolla: ”Using Models to Teach High School Chemistry”. Esityksessä kuvattiin erilaisia teemoja ja niissä käytettäviä mallintamisen muotoja. Näistä vielä erikseen oma bloggaus – kunhan saan aineiston työstettyä.

Kemian opetuksen tärkeisiin käsitteisiin ym. voi tutustua ladattavasta aineistosta (linkki).

3.päivä

Aamukuljetuksella taas hotellilta puoli kahdeksan kohti yliopistoa.

Päivän ensimmäinen luento käsitteli formatiivista arviointia. Esittäjä kertoi erilaisista tavoista toteuttaa arviointia. Tässä yksi työkalua, jota hän esitteli: KLEW (Know – Learning – Evidence – Wondering)

Toinen esitys oli pidempi työpaja, jossa esiteltiin IR:n ja NMR:n opetusta lukiossa. Tärkeä osa kurssia on päivän vierailu läheisen yliopiston laboratoriossa ja käytännön töiden tekeminen itse oikeilla laitteilla. Tässä hieman enemmän omassa artikkelissa, koska haluan esitellä konkreettisia töitä ja itse lähestymistapaa suomalaisen (Viikissä kokeillun ) sovellutuksen kehittämiseksi.

Kotiin tuliaiseksi tyttären pojalle (3 vuotias) hankin oman kemian paketin:

Neljäntenä päivänä oli päättäjäiset. Seuraava ChemEd2021 -tapahtuma järjestetään Kanadassa Ontariossa.

Lähteitä:

Johnstone, A.H. (1991). Why is science difficult to learn? Things are seldom what they seem. Journal of Computer Assisted Learning (1991) 7, 75-83