ChemEd 2023 konferenssissa 23.-26.7.2023 – omia ajatuksia jakamassa ja uusia hakemassa

ChemEd 2023-konferenssi pidettiin tällä kertaa Kanadassa, Guelphin yliopistolla. Konferenssin piti olla alunperin jo vuonna 2021, mutta Corona-epidemia pakotti siirtämään konferenssin. Edellinen järjestettiin vuonna 2019, johon myös osallistuin (matkaraportti). Konferenssi järjestetään joka toinen vuosi, vastaavasti kuten ICCE-konferenssit (IUPACin kemian opetuksen konferenssi), jonka seuraava on vuonna 2024 Thaimaassa.

Aarnikotka, Guelphin yliopiston tunnus.

Konferenssin omalta osalta jakautui kahteen osaan, omaan esitykseen ja muiden esityksien seuraamiseen. Käytännössä tuli valittua esitykset, joissa oli käytännön harjoituksia ja ryhmissä työskentelyä. Selkeästi tämän kertainen konferenssi oli keskittynyt täydennyskoulutukseen tyyppisiin osioihin.

Oma esitys – Computational Thinking in High School Chemistry

Esityksen diat jaossa omilla sivuilla: ChemEd 2023 Guelph (myllyviita.fi). Tässä kuva yleisöstä ja esittäjästä.

Kysymykset esityksen osalta olivat asiantuntevia. Ja palautekin oli hyvä.

Poimintoja jatkotyöstämistä varten – tai muuten tiedoksi

Tässä muutama poiminta konferenssin annista. Konferenssissa oli oma osasto esittelytiskejä varten, mm. Vernier ja Pasco esittelivät välineitään. Muita laitetoimittajia ei oikein ole olemassa. Nämä ovat Suomessakin tuttuja tahoja. Oma kokemus perustuu Vernier-laitteisiin (mikä oli käytössä yhdessä työpajassakin, johon osallistuin), mutta PASCO:n välineisiin on tarpeen tutustua (Suomessa myyntiä hoitaa ISVET).

Interactivechemistry.org -sivusto ja Steve Sogo

Steve Sogo työpajasta tutustuin hänen sivustossa julkaistuihin työkaluihin, joissa mm. hyödynnetään Unity-ohjelman mahdollisuuksia tutkia molekyylejä ja hyödyntää niiden Lewis-rakenteita. Steven materiaaleja löytyy osoitteesta: Interactive Chemistry.

Steve Sogos materiaalit sivulla https://interactivechemistry.org/

Climate Change and Chemistry

Mielenkiinnosta valitsin työpajan, jossa pohdittiin ilmastomuutosta ja kemian opetusta. Työpajassa ei kyllä puhuttu juurikaan kemiasta, mitä osallistujat harmittelivat lopussa. Ilmastomuutosajattelua lähestyttiin Agenda 2030 -lähtökohdista. Työpajaa varten oli työstetty Antarktiksen jäätikön sulamiseen liittyvää aineistoa ja pohdittiin erilaisten tilastotietojen näkökulmasta, mitä on tapahtumassa ja miksi. Olipa mm. seuraava asia jäänyt materiaalista pois:

POGIL (Process Oriented Guided Inquiry Learning)

POGIL-sivustolla on esitelty lähestymistavan filosofiaa ja toimintamalleja. POGIL on iso voittotavoittelematon organisaatio, joka tuottaa koulutusta ja materiaaleja opettajille. Lyhyesti POGIL korostaa ohjeistettua ryhmätyöskentelyä. Työpajassa tutustuttiin atomien, molekyylien ja rakenneosien tunnistamiseen liittyvään tiimityöhön.

Onko tutkimusperustaisella opetuksen tulevaisuutta? Mitä Corona opetti?

Joko Coronan opetukset on purettu – mitä opittiin?

Coronan vaikutuksesta opetukseen on tehty merkittävissä osin näkökulmasta, jossa on tutkittu digitaalisuuden vaikutuksia, sen käyttöönotto pakottavassa tilanteessa ja käytännössä ainoana mahdollisuutena ylläpitää opetusta. Miten tämä tapahtui ja mitä toteutui on hyvin monenkirjavaa, jopa Suomessa, jossa kuitenkin tekniset valmiudet (internet-yhteydet, koulujen ja oppijoiden laitteet, toteutunut opettajakoulutus) ovat äärimmäiset hyvät. Ei liene yllätys, kun toteaa, että digitalisaatiota ajaneet olivat tyytyväisiä tilanteeseen (vaikkakin toimintaympäristön tilanne ei sellainen pandemian jyllätessä ollut).

Eräässä haastattelussa (tehtiin jotain tutkimusta varten jo hyvin aikaisessa vaiheessa) totesin, että onko edessä kaksi mahdollista skenaariota ”corona-etäopetuskokeilun” jälkeen. Peruskouluissa ei muutoksia ole odotettavissa, ellei nopeasti ryhdytä muuttamaan perusopetuslakia, joka mahdollistaa laajamittaisen etäopetuksen yläkouluissa.

Mahdolliset skenaariot

Skenaario 1: Ryhdytään sääntölinjalle, ja yksi merkittävä säästökohde on toisen asteen koulutus. Ryhmäkokoja kasvatetaan merkittävästi etäopetuksena toteutuvilla kursseilla, merkittävä osa pienten lukioiden opetuksesta siirretään isompien lukioiden etäopetuksella toteutettavaksi. Kouluviikko saattaa lyhentyä esim. kolmipäiväiseksi, muille päiville laitetaan etäopinnot. Opettajamäärä vähenee merkittävästi, ja koulutiloissa saadaan aikaiseksi merkittäviä säästöjä, myös koulumatkoissa tulee säästöä. Oppikirjat kilpailutetaan, sähköiset kirjat (halvimmat) valitaan. Näitä tietenkään ei perustella säästöillä, vaan ”corona-etäopetuskokeilun” myötä saaduilla hyvillä kokemuksilla etäopetuksesta. Tätä sanoisin negatiiviseksi skenaarioksi.

Skenaario 2: ”Corona-etäopetuskokeilu” analysoidaan avoimesti, ja koko prosessi. Kaikista aiemmista ”digiloikka”-hankkeiden kokemuksista kootaan sellaiset käytänteet, joiden toimivuus havaittiin hyväksi nyt toteutuneen kokeilun aikana. Mahdollistetaan opettajille oman kehittymisprosessin arviointi (ilman mustamaalausta) ja selvitetään se, miten eri opettajien, eri oppiaineiden kohdalla rakentui ja toimi tukiverkostot (omat esimiehet, kollegat, digitutorit, vertaistuki, verkostot ml. Facebook-ryhmän ja erilaisten hankkeiden myötä syntyneet ja jatkuneet toimintaryhmät ja tukiorganisaatiot). Tämä on arvokas aineisto opettajien täydennyskoulutuksen, myös uudistuvan opettajankoulutuksen ja koulu- ja/tai kuntakohtaisten tukiorganisaatioiden toteuttamisessa jatkossa. Toinen merkittivä positiivinen suunta löytyy nyt jo verkostoituneiden koulujen (ja yliopistojen) yhteistyössä, mikä mahdollistaa etänä toteutuvien harvinaisempien oppiaineiden kurssien toteuttamisen verkossa (kuten nyt jo ainakin 100 lukion osalta tapahtuu mm. TutorHousen toimesta). Pienet lukiot saavatkin uutta ulottuvuutta voidessaan hyödyntää suurempien lukion monipuolista kurssitarjontaa hybridiopetuksen ja/tai etäopetuksen avulla. Pedagogisessa keskustelussa ja ajattelussa nähdään uuden teknologian tuoma ja mahdollistama muutos niin opetuksessa että opiskelussa. Ja tietoisesti rakennetaan uudenlaista pedagogiikka, ja myös uutta käsitystä opetuksessa käytettävistä materiaaleista ja toimintamalleista – ei vain ”kopioida” lähiopetuksen malleja ja oppeja. Uusissa työehtospimuksissa otetaan myös käyttöön ”hydridiopetuksena toteutuvan kurssin” korvaus (lukion nykyinen 1,1 vvh nostetaan esim. 1,65 vvh:iin). Tähän positiiviseen skenaarioon liittyy vielä se ulottuvuus, että opettajat halutessaan voisivat hakeutua ”etäopettajilksi” ja myös opettajankoulutuksessa lähdetään tuottamaan tähän suuntautuvia opintokokonaisuuksia. Ja kaiken pohjalla on opettajien työvälineiden päivittäminen uusien pedagogisten ratkaisujen toteuttamiseen (esim. streamaus hybridiopetukseen, etäopetuksen mahdollistavat tietoliikenneyhteydet 5G ja työpöytäkohtaiset dokumenttikameraratkaisut älypuhelimilla, lisänäytöt tai leveäy näytöt moniohjelmatyöskentelyyn).

Kuinka niin toivon, että tämä toinen skenaario toteutuu, pelkään kuitenkin, että ensimmäinen versio on lähempänä totuutta vuoden päästä (teksti kirjoitettu 2022).