Pitkästä aikaa lukion kemian opetuksessa opettajilla on mahdollisuus valita oppikirja. Markkinoille palaavat Edita ja SanomaPro. Viime vuosikymmen alussa oli Editan Neon, WSOY:n Kemisti, Tammen Reaktio sekä Otavan Kide- ja Mooli-sarjat. Opettaja pystyi hakemaan mieleisensä, omaa opetustaan tukevan sarjan. Itse nykyisen (toisen) opettajaurani alkutaipaleella valitsin näistä sarjoista Reaktion. Silloisen valinnan tärkeä kriteeri oli sarjan tapa käsitellä orgaanista kemiaa (oma erikoistumisalueeni kemian opinnoissani oli analyyttinen orgaaninen kemia).
Tulevien kemian opettajien opettajakouluttajana
Opettajakouluttaja korostin omille opetusharjoittelijoilleni, että tutustukaa kaikkiin käytössä oleviin kirjasarjoihin. Itse aikoinaan kysyin oman ohjaavalta opettajaltani: ”Mikä on paras kirjasarja”. Tuolloin Viikin normaalikoulussa oli käytössä Kide-sarja. Ohjaava opettajani totesi: ”En ole vielä tehnyt.” Tämä puhutteli minua erityisellä tavalla .
Viikin normaalikoululla minulle olikin oma työ varmistaa, että kaikkea oli tarjolla opetusharjoittelijoiden käyttöön. Alla kuva kokoelmasta.
Viikin normaalikoulun kemian opetusharjoittelijoiden ”oppikirjalainaamo”
Kohti sähköisiä oppimateriaaleja ja oppikirjoja
Tilanne muuttui 2010-luvun puolen välin jälkeen, kun sähköiset oppikirjat ja lukiolaisten omat (tai koulun tarjoamat) kannettavat tietokoneet saapuivat. Ennen vuoden 2016 LOPS:ia markkinoille olivat tulleet e-Oppi Orbitaali-sarjallaan (jossa itsekin olen ollut mukana alusta lähtien) ja Tablet-koulu (nyk. Studeo) omalla oppimisympäristöllään. Uuden tyyppiset lähestymistavat tulivat uusien toimijoiden myötä: e-Oppi tuo markkinoille muokattavat sähköiset oppikirjat (peda.net -ympäristöön) ja Tablet-koulu hieman eri näkökulmasta sähköiset materiaalit omaan oppimisympäristöönsä.
LOPS 2016 oli tilapäinen vaihe myös kemian opetuksessa
Vielä nykyään voimassa olevan LOPS:in (LOPS 2016) aikana kustantamot ryhtyivät siirtämään oppikirjoja verkkoon (näköispainoksina). Painettuja kirjoja julkaisi sen jälkeen enää SanomaPro ja Otava, joista Otavan Mooli-sarjasta ilmestyi kaikkien kurssien kirjat (Ke1-Ke5 ja kertauskirja), kun SanomaPron lukion kemian kirjasarjaa ilmestyivät vain Ke1-Ke3-oppikirjat.
Aika pian nykyisen opetussuunnitelman lähtiessä pöyrimään selvisi, että edessä uusi opetussuunnitelmaprosessi. Siinä korjattiin koko joukko kahteen aiempaan opetussuunnitelmaan tulleita epäkohtia. Tämä osaltaan varmasti ohjasi osaa kustantamoista jättämään LOPS 2016 -oppikirjat väliin ja keskittymään tulevan LOPS:in mukaisten kirjojen työstämiseen. Painettujen oppikirjojen markkinoilla tämä oli ymmärrettävää.
Uuden tulevan opetussuunnitelman mukaiset lukion kemian oppikirjat: Orbitaali, Ioni, Mooli ja Sidos
Nyt uuden opetussuunnitelman (LOPS 2019/2021) myötä kemian oppikirjamarkkinoille palaavat siis Edita Ioni- ja SanomaPro Sidos-sarjoillaan. Otava on kasvattanut kirjoittajaporukkaa, joten se varmasti näkyy oppikirjan sisällöissä. Myös e-Oppi on uudistanut Orbitaali-sarjaansa.
Kaikista oppikirjoista saadaan nähdä sähköiset oppikirjat, Otavan Moolista jo tullut ulos painettu versio. Oletuksena on, että myös Edita ja SanomaPro julkaisevat painetut versiot kirjoistaan. e-Oppi tuottaa Orbitaali-kirjansa peda.net -ympäristöön (muokattavat oppikirjat) ja uutuutena myös sähköisenä Opiq-ympäristöön.
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, miten eri toimijat saavat sähköiset oppikirjansa ja materiaalit upotettua tai linkitettyä käytössä oleviin oppimisympäristöihin (Microsoft Teams, GFE Google Classroom, …). SanomaProlla on oma ympäristönsä. Luvassa on erilaisia käyttöliittymiä.
Orbitaali-sarjan ilmestymisaikataulu
Lukion kemian uuden opetussuunnitelman mukaiset Orbitaali -oppikirjat ilmestyvät seuraavan aikataulun mukaisesti:
Orbitaali 1 – Kemia ja minä
30.9.2020
Orbitaali 2 – Kemia ja kestävä tulevaisuus
1/2021
Orbitaali 3 – Molekyylit ja mallit
2/2021
Orbitaali 4 – Kemiallinen reaktio
2/2021
Orbitaali 5 – Kemiallinen energia ja kiertotalous
5/2022
Orbitaali 6 – Kemiallinen tasapaino
5/2022
Orbitaali-oppikirjasarjan ilmestymisaikataulu
Uuden lukion opetussuunnitelman mukaiset Orbitaali-oppikirjat (ilmestyvät myös opiq-versioina)
ASE-konferenssi on Euroopan laajin tiedeopetuksen konferenssi. Tällä kertaa se järjestettiin Readingissä, Readingin Yliopiston tiloissa. Reading paikkakuntana on itselle jonkin verran tuttu, tytär asui miehensä kanssa täällä vuoden (palasi viime kesäksi) ja ehdin kerran vierailla muutaman päivän täällä. Miellyttävä, sopivan matkan päässä Lontoosta oleva yliopistokaupunki.
Readingin keskustaa halkaiseva jokimaisema
Konferenssin järjestelyistä on vastannut ASE – The Associaton for Science Education ja paikalliset toimijat. Itselläni tämä on kolmas kerta, kun osallistun konferenssiin – myös itse luennoitsijana. Konferenssin anti vuosi vuodelta parantunut valtavasti – sisällön puolesta. Ohjelma on ja on ollut monipuolinen, joten pienellä suunnittelulla annista saa merkittävän. Myös tuttuja alkaa tulla vastaan.
Readingn yliopisto Palmes-rakennusPalmer-rakennuksen sisältä
Ensimmäinen päivi oli ns. kansainvälinen päivä, jolloin ohjelmaa oli kv-vieraille. Porukkaa konferenssiin on tullut ympäri maailmaa, yli sata osallistujaa. Päivän keynote puhe käsitteli eri maiden tiedeopetuksen opetussuunnitelmien vertailua. Sen piti Cambridge Assessment -nimisen organisaation johtaja Tim Oates. ”Learning everything, learning nothing, or learning something from international comparison of science curricula” -otsikolla hän mainitsi useaan otteeseen Suomen koulujärjestelmän, sen kehityksen ja tarkasteli Suomen PISA-tuloksia. Eikä mitenkään hyvässä valossa. Moni asia oli jäänyt pohtimatta, vaikkapa suomalainen opettajakoulutus ja sen merkitys. Jotenkin tuntui, että luento oli hieman tarkoitushakuinen – suomalaisin silmin.
Tim Oates
Toine avauspäivän mainittava luennon otsikko oli: ”Can we agree on what conceptual understanding looks like in chemistry?”. Jasper Green puhui käsitteellisestä ymmärtämisestä, käsitetiedon hallitsemisesta. Hän oli analysoinut esim. sitä, miten eri opettajat arvioivat oppilaiden vastauksia, millaisia käsiterakennelmia ja selityksiä he hyväksyvät ja arvostavat oppilaiden vastauksissa. Mielenkiinto ei ollut itse oppilaiden vastauksissa. Opettajien arvioinneissa huomio kiinnittyi tapaukseen, jossa opettaja oli arvioinnissa miettinyt syitä virhekäsityksen syntyyn, ei vain itse virhekäsitykseen.
Jasper GreenTutkimuksen kohteena oli palava kynttilä ja ilmiön selittäminen. Tässä vastaukset asettuivat arvioinnissa kolmeen klusteriin. Myös opettajien arviot voitiin luokitella tämän mukaan.
Toinen päivä 9.1.
Toisena päivänä avautuivat näyttelyosastot. Olin etukäteen ilmoittanut CLEAPSSin johtajalle – tavattuani hänet Tukholmassa, kemikaaliturvallisuuteen liittyvän opettajakouluttajaverkoston tapaamisessa – että olen tulossa konferenssiin. Sovittiin silloin, että tulen ständille ja vaihdetaan kuulumiset. CLEAPSS on on yhdistys, joka Englannissa, Walesissä ja Pohjois-Irlannissa vastaa (koulujen ja oppilaitoksien jäsenmaksua vastaan) kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä asioista, ohjeistamisesta, koulutuksesta ja käytännön tuesta. Heidän materiaalinsa ja apunsa onkin merkittävä apu kemian opettajille. Lyhyt video järjestöstä: https://youtu.be/PP-NaX532mw . Steve oli kiinnostunut, mitä Tukholman kokouksen jälkeen on tapahtunut, johon sitten kerroin mm., että olemme vakavissamme hakemassa rahoitusta pohjoismaisen verkoston ylläpitoon ja hankkeeseen. CLEAPSS on luvannut olla mukana apuna prosessissa.
Steve Jones ja allekirjoittanut. Yhteistyö jatkuu.
Tapaamisen jälkeen olikin aika tutustua CLEAPSSin omiin työpajoihin, jossa he esittelivät
työtään ja materiaalejaan (kuvat 8-9)
kehittämistyötään ja opettajille tarkoitettuja kokeellisia töitä (kuvat 10-15)
Tärkeimmät materiaalit ovat ns. reseptikirja ja HazCards -kortit. Reseptikirjassa on esitelty liuoksien valmistamiseen liittyiä seikkoja ja erityisesti kemikaaliturvallisuuteen liittyviä asioita. HazCards-korteissa on kaikkien koulussa mahdollisesti käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden ja aineiden käyttöön liittyvät oleelliset asiat selitettynä koulujen kemian opetuksen näkökulmasta.
Esimerkkejä kemikaalivarastoista (ei verrattavissa Suomeen), mutta tässä em. reseptikirja, jonka kääntämiseen täytyisi saada rahoitus. Olisi erinomainen apu suomalaisille kemian opettajille, varsinkin aloittaville. Toinen merkittävä materiaali koskee koulukäyttöön tarkoitetut käyttöturvallisuustiedotteiden versiot, ns. HazCards-kortit. Nämäkin olisi erinomainen lisä suomalaisille kemian opettajille.
CLEAPSS kehittää ja kokeilee koulujen kemian opetukseen soveltuvia töitä, myös sellaisia, kouluja ja opettajia varten, joilla ei ole välttämättä laboratoriotilaa ja/tai laitteita käytettävissä. Kuvissa esitelty muutama tällainen (ohjeet ovat löydettävissä osin em. reseptikirjasta ja videoina).
Vasemmassa alakulmassa on ”omatekoinen” elektrolyysilaite”, systeemissä voidaan katsoa mikroskoopilla, mitä reaktioastiassa tapahtuu.Omilla kätösillä tehty elektrolyysilaitteisto – eikä maksa paljoa.Kromatografiatyötä on kehitelty edelleen, jotta saadaan värillisiä pisteitä, jotka sitten kuvaavat erottuvia kemikaaleja. Indikaattorien vertailutyö. Sopii erinomaisesti titraustyön yhteyteen. Esittelee myös ”yleisindikaattorin” valmistamisen ja käytön. Kobolttisuolatyö, jossa voidaan tutkia lämpötilan vaikutusta kemialliseen tasapainoon. Hoffmannin laitten ”halpisversio” (veden hajottaminen elektrolyyttisesti)
Toisena päivänä oli myös oma esitys: 3D-mallintaminen kemian opetuksessa. Esitys käsittely mallintamisen pedegogisia lähtökohtia ja sitten molview.org-sivustoa ja MarvinSketch-ohjelman käyttöä eri kemian teemojen sisällä. Diasarja löytyy omalta kotivulta.
ATK-luokka tuli täyteen, mielenkiintoista oli, että puolet oli pohjoismaalaisia.
Kolmas päivä 10.1.
Päivä alkoi luennolla: ”Metacognition, modelling and misconceptions”, jonka piti Niki Kaiser. Teema on erittäin ajankohtainen ja antoi runsaasti uusia ajattelemisen aiheita omaan työhön. Hänen lähestymisensä koskee laajaa kokonaisuutta, missä yhdistyvät 1) mallintamisen ajatukset ja ideat, 2) Johnstonen kolmio, jossa kemiallista ajattelua lähestytään kolmella tasolla (makroskoppinen, submikroskooppinen ja symbolinen) sekä 3) virhekäsityksien syntymisen pohdinta. Opettajien aineenhallinnan merkitys nousi esille, mutta Niki korosti myös PCK:n merkitystä (PCK = miten joku asia opetetaan, lyhyesti kuvattuna).
Niki KaiserIonisidoksen erilaisia malleja eri tasoilta (Johnstonen kolmio).
Niki oli tutkinut niin opettajien että opiskelijoiden näkemyksiä ionisidoksesta ja tulkintoja eri malleista ja hahmottanut uudenlaista em. Johnstonen malliin perustuvaa opetusmenetelmää.
Toinen päivän ohjelmanumero oli OneNote -työpaja: ”Using OneNote as a science journal for rich feedback”. OneNote-ohjelman esittelyssä ei ollut yllätyksiä, mutta hyviä pieniä vinkkejä tuli omaan työhön.
Päivän listalla oli vielä AR:ää (augmented reality) käsittelevä työpaja. Otsikko hieman harhautti, kyse oli alakoulun opetukseen suunnatuista AR-työkaluista (korteista ja kännykkäohjelmista). ”Using AR to deliver the perfect lesson” (in primary school) -luento sisälsi Octagon-nimisen yrityksen luomien AR-elementtien hyödyntämistä opetuksessa. Käyttö onnistui joko tableteilla tai kännyköillä (iOS ja Android).
Dinosaurus tutkailee laukkuni sisältöä.
Neljäs päivä (11.1.) meni näyttelyä läpikäydessä. Materiaalien tuottajien rooli oli merkittävä – matkaa tuli joitakin näytteitä, niiden käyttökelpoisuus Suomen kontekstissä jää nähtäväksi. Sunnuntaina 12.1. olikin sitten paluu matkaa Suomeen.
Lopuksi
Suomalaisten osallistuminen tämän kaltaisiin konferensseihin – vaikka vain osallistujana – maksaa itsensä takaisin. Uusien ideoiden ja toimintamallien löytäminen, vaikka vain omien ajatuksien vahvistaminen auttaa oman työn tekemisessä ja kehittämisessä.
Itselleni mielenkiinto iski Niki Kaiserin pohdintoihin ja niiden soveltamiseen Suomen oloissa ja eritysesti meneillään olevan PIRE-hankkeen puitteissa. PIRE-hankkeen mallintamiseen ja lukiolaisten keskinäisen vuorovaikutuksen hyödyntämiseen yhteisten artefaktien luomisessa saattaa löytyä Kaiserin työn innoittamana mielenkiintoisia uusia sovellutuksia. Ja siitä sitten toisella kertaa.
KE3-kurssissa näkyy nykyisen KE4-kurssin (Materiaalit ja teknologia) sisältöjä, ehkä selkeimmin vasta esimerkeissä. Tässä lienee haettu kemiallisten reaktioiden kokonaisuutta, jossa pohditaan myös erilaisten reaktiotuotteiden käyttöä ja merkitystä. Tämä tuntuu perustellulta.
KE3-kurssin ”reaktiotyyppi”-lähestymistapa on vanhanaikainen näkemys kemiallisten reaktioiden ymmärtämisessä. Nykytekniikka ja mallintaminen mahdollistavat molekyylien tarkastelun – ja johon mm. orgaanisen kemian sisältöjä pitäisikin suunnata – ja sitä kautta reaktioon vaikuttavien rakenneosien ja reaktiivisuuden todentamisen ja elektronipilven rakenteen merkityksen ymmärtämisen reaktioissa. Reaktiomekanismi-lähestymistapa voisi olla syvällisempi ja jatko-opintojen kannalta merkityksellinen uudistus kemian opetuksessa. Seuraavassa taulukossa on listattu ”reaktiotyyppejä”, joita kaiken kaikkiaan on lähes 20 kpl.
Epäorgaaninen kemia
Orgaaninen kemia
Sekä että tai joku muu
saostumisreaktio ioninvaihtoreaktio
additio (Markovnikov) ja eliminaatio
polymeroituminen
hajoamisreaktio
krakkaus
kondensaatio ja hydrolyysi
kompleksin (kelaatin) muodostus
neutraloituminen
substituutio
protolyysi, po. happo-emäsreaktio
palaminen
hapettuminen ja pelkistyminen
hapettumis- pelkistymisreaktio (org. KE2 ja epäorg. KE4)
nimireaktiot
Reaktiotyyppi-lähestymistavan pulmallisuus tuli todistetuksi kevään 2019 kemian yo-kokeessa (tehtävä 10). Jos samaa reaktiota voidaan kutsua pelkistysreaktioksi, additioreaktioksi tai hydraukseksi, mikä on tämän tavan merkitys. Ainakin sekoittaa lukiolaisia, jos ei jo opettajiakin.
Reaktiomekanismi-pohdiskelujen lisäksi KE3-kurssilla olisi paikallaan paneutua happo-emäs-käsitteisiin. Onko mahdollista tutustua Lewisin happo-emäskäsitteeseen KE3-kurssilla? Hapot ja emäksen käsitellään KE5-kurssilla, mutta selkeästi Brönstedtin happo-emäs-teorian (tai vain Arrheniuksen, vrt. palamistuotteiden reaktiot vedessä) näkökulmasta. Tämä osittain tukisi myös muutosta reaktioiden käsittelyyn.
KE4 – Kemiallinen energia (korjattu otsikko?)
KE4-kurssi on kokenut suurimman muutoksen. KE3-kurssin kemiallisen energian asiat on siirretty KE4-kurssin sisälle. Vastaavasti mm. polymeerit on siirretty KE3-kurssiin. Tämä voi jäsentää opetusta paremmin. Miten tämä vaikuttaa opettajien painotuksiin, jää nähtäväksi.
Materiaalit ja teknologia -kurssin (nykyinen KE4) sisällöistä metalli- ja sähkökemia ovat säilyneet KE4-kurssin sisältöinä. Jos tämän kurssin kuvauksessa halutaan pitäytyä konkreettisemmassa, miksei esim. geologia ja erityisesti mineralogiaa ole kirjattu tekstiin. Viittaukset kaivannaisteollisuuteen tai kiertotalouteen tuntuvat hieman haetuilta.
KE5 – Kemiallinen tasapaino
Heterogeenisen tasapainon -käsite on kadonnut kokonaan. Voimassa olevassa opetussuunnitelman perusteissa todetaan vielä keskeisissä sisällöissä: ” homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen”. Tämä on kyllä heikennys – saostuminen, liukoisuus, kylläinen liuos, liukoisuustulo ja ionitulo – käsitteet jäävät opettajan (ja oppikirjojen) varaan. Ja nämä ovat jatko-opintojen kannalta kyllä tärkeitä.
Voisi hyvin kyseenalaistaa puskurilaskut. Uusi kirjaus, jossa todetaan keskeisenä sisältönä ”puskurisysteemejä kvalitatiivisella tasolla”, huomio kiinnittyy kokeellisen työskentelyn esimerkkinä todettuun ”puskuriliuoksen valmistaminen ja puskurointikyvyn tutkiminen”. Onko tässä rajattu puskurilaskut ulos?
Yleisiä huomioita
Kemian laskennallinen (stoikiometrinen) puoli näkyy jokaisessa kurssissa, mikä on hyvä asia.
Kemian jälkeen opetussuunnitelman perusteissa on vuorossa filosofia. Sieltä voisi poimia kemian osioon lauseet (tässä jo valmiiksi muotoiltuna): Kemiaan pohjautuvan tieteellisen maailmankuvan opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan kriittisesti erilaisten käsitysten perusteluja. Kriittisen ja kokeellisen luonteensa ansioista kemia auttaa jäsentämään nykypäivän informaatiotulvaa sekä erottamaan tosiaväitteet mielipiteistä.
Saimme kollegan kanssa esityksen abstraktin läpi – se on se prosessi, jolla ulkomaisiin konferensseihin pääsee varmuudella mukaan. Tällä kertaa tavoitteenamme oli välittää kokemuksia kemian opetuksessa tehdyistä kokeiluista ns. flipped learning -otsikon alla. Tea oli kokeillut yksilöllisten oppimispolkujen käyttöä KE1-kurssilla ja minä flipped classroom -toimintamallia KE5-kurssilla. Molemmat haastavia asioita ja mielenkiintoisia tutkimuskohteina. Ja tällä hetkellä suomalaisessa pedagogisessa keskusteluissa aika lailla keskiössä olevia asioita.
Itse konferenssista sen verran, että todellisuudessa osallistuimme samaan aikaan järjestettyyn ASET-konferenssiin (osa kokonaisuutta). Näiden kahden konferenssin ero on se, että EASE on koko itä-Aasian tiedeopetuksen organisaatio ja ASET on Taiwanin tiedeopetuksen organisaatio ja näiden konferenssit oli yhdistetty. ASET-konferenssissa oli myös kiinan kielisiä sessioita.
Matkalta
Onneksi tauluissa oli myös englanniksi tiedot
Hotelli
Matka Hualieniin ei ollut mikään itsestään selvyys. Lennot Taipeihin Hong Kongin kautta oli allekirjoittaneelle tuttu kuvio (kolmasti olen käynyt Taipeissa Computex-tapahtumassa, viimeksi kesäkuussa tänä vuonna). Siitä eteenpäin olikin sitten uutta. Taipein juna-asemalta lipun osto oli oma haaste, koska paikallisten englannin kielen taito oli arvoitus. Mutta ongelmitta pääsimme Hualieniin ja myös hotellille – hotellin vastaanotto taas ei ymmärtänyt englantia lainkaan, ja se oli aiheuttaa hotelliin kirjautumisessa pulmia. Sekin saatiin onneksi ratkaistua – onneksi, koska 24 tunnin matkustaminen oli pohjalla.
Torstai 29.11.
Konferenssin julisteen edessä
Konferenssin avauspäivänä oli ilmoittautuminen ja workshopit. Emme kollegan kanssa olleet ilmoittautuneet työpajoihin, mutta kävimme tutustumassa pieneen näyttelyyn. Tapasimme kuitenkin muita osallistujia paikan päällä, jotka eivät myöskään vielä osallistuneet varsinaiseen ohjelmaan. Ruotsalainen kielten opettaja, joka tutki kielen merkitystä luonnontieteen opetuksessa, oli mielenkiintoinen tuttavuus. Paluumatkalla hotellille (lähes tunnin matka paikallisliikenteellä eli bussilla) oli tilaisuus keskustella IOSTE:n (International Organisation of Science and Technology Education) puheenjohtajan kanssa. IOSTE:n tämän vuoden konferenssi pidettiin Malmössä. IOSTE on tärkeä foorumi jatkossa.
Hualien
Hualien on samannimisen piirikunnan hallintokeskus Taiwanissa, itäosan suurin kaupunki. Hualienin kaupungissa asuu noin 100000 asukasta. Kaupungin talous perustuu pitkälti matkailuun. Muutaman kilometrin päässä Hualienista sijaitseva Taroko Gorgen kansallispuisto on Taiwanin saaren vierailluimpia kohteita. Hualienissä vallitsee trooppinen ilmasto. Ruokakulttuurista oli vaikea saada kuvaa, paikallinen streetfood ei oikein tuntunut houkuttelevalta vaihtoehdolta. Värikäs ympäristö, temppelit, erilaiset rakennukset antoivat mielikuvan pitkästä historiasta.
Perjantai 30.11.
Konferenssin (http://ease2018.ndhu.edu.tw/) avauspuheenvuorot ja perjantain keynote-luennot käsittelivät STEM-opetuksen laajuutta ja merkitystä alueen opetuksessa.
Keynote-puheenvuorot
Perjantain puheenvuorojen ja esityksien jälkeen oli yhteinen päivällinen, jossa mm. palkittiin pitkän opetustyön tehneitä professoreita.
Lauantai 1.12
Lauantaina oli vuorossa oma esitys. Se oli toiseksi viimeinen sessio koko konferenssissa, joten yleisömäärä ei ollut suuri. Kuvassa Tea Kantola vetää omaa osuuttaan. Samassa sessiossa oli toinen esitys, joka käsitteli Algodoo-nimisen ohjelman käyttöä fysiikan opetuksessa. Esityksien jälkeen keskustelin hänen kanssa mahdollisesta yhteistyöstä jatkossa, mm. ko. ohjelman hyödyntämisestä kemian opetuksessa.
Seuraava EASE-seminaari järjestetään Etelä-Koreassa Daegussa.
Sunnuntai 2.12
Aikataulujen vuoksi päädyimme siirtymään Hualienista Taipeihin ja aamupäivän junalla. Kävimme mm. katsomassa Torni101:tä eli World Trade Centerin ympäristöä. Illasta oli sitten lento Hon Kongiin.
Maanantai 3.12. HongKongissa
Aamupäivästä lähdimme kohti keskustaan. Pari tunnin jonotuksen jälkeen pääsimme Gondolimatkalle kohti Ngong Pingiä. Matkalla oli mahdollisuus kuunnalle ladattu esittely matkan kohteesta ja maisemista. Vuoristokylässä sijaitsee suuri pronssinen patsas nimeltä Big Buddha. Sen ympärillä on kuusi pienempää pronssipatsasta kuvaamassa kuutta täydelliseen valaistumiseen vaadittavaa asiaa, jotka täytyy toteutua valaistumisen saavuttamiseksi: anteliaisuus, moraali, kärsivällisyys, intohimo, meditaatio, viisaus, valaistuminen.
Voiko opettaja olla buddhalainen? Polku itsekurista vaatii mm. 1) oikeaa puhetta – sen täytyy olla rehellinen, hyväntahtoinen ja rauhaa edistävä; pidättäydytään valehtelusta, eripuraisesta ja vihaisesta puheesta sekä joutavien puhumisesta; 2) oikea toiminta – väkivallattomuus, pidättyminen ottamasta, mitä ei ole annettu ja kohtuullisuus aistinautinnoissa; 3) oikea elinkeino – se ei tuota vahinkoa tietoisille olennoille eikä vaadi edellä mainittujen periaatteiden rikkomista. Kukin päätelköön itse. (Lähde: Wikipedia)
Illasta alkoi matka kohti Helsinkiä. Tästä alkoi tosi pitkä odotus. Lennon piti lähteä klo 00.45 yöllä. Koneessa todettiin joku hydrauliikan ongelma, mitä venytti lähtöä 7 tuntia. Eli portilla odotettiin pitkään.
Olen tehnyt laajan koosteen lukion kemian opetuksesta ja opiskelusta painottaen tieto- ja viestintätekniikan käyttötarkoituksia niissä. Käytännön esimerkkien lisäksi olen pyrkinyt kirjaamaan myös pedagogisia perusteluja käytölle. Artikkeli löytyy kotisivuilta linkistä: http://www.myllyviita.fi/aineistot/artikkelit/Tvt_kemian_opetuksessa_Dimensio.pdf . Kaikki kommentit ovat tervetulleita, myös ajatukset uusista kokeiluista.
