Kurssin yhtenä osasuorituksena on tutkielma, jostakin kemiallisesta aineryhmästä (ei orgaanisen kemian). Teemoiksi tuli mm. happamoituminen, metallien ja epämetallien oksidit, emäksiset ja happamat oksidit, peroksidit, proteiinit, luonnon komposiitteja, nukleiinihapot, elämän metallit, malmista metalliksi, raudan ja teräksen valmistus, typpiyhdisteet, tekstiilit, fosforihappo ja fosforiyhdisteet, polysakkaridit, halogeenit …
Tunnilla otettiin esimerkkejä tutkielman laatimisesta ja sisällöstä:
Alkuaineiden vety-yhdisteet
- katsotaan mitä jaksollinen järjestelmä kertoo meille vedystä ja sen ominaisuuksista, hapetusluku, millaisia yhdisteitä tämän perusteella voi olettaa syntyvän
- katsotaan vedyn asema elektronegatiivisuustaulukossa. mitää se tarkoittaa mm. em. yhdisteiden osalta ja / tai hapetusluvun määräytymisen osalta
- vedyn merkitys sähkökemiallisessa jännitesarjassa – epäjalot ja jalot metallit
- konkreettisia yhdisteryhmiä: joidenkin metallien vety-yhdisteet eli hydridit; metallit, joiden kanssa vety ei reagoi, mutta jotka toimivat vedytyksessä katalyytteinä (miksi ja miten); – epämetallien vety-yhdisteet (kovalenttisin sidoksin) hiiliryhmän, typpiryhmän, happiryhmän ja halogenidien kanssa
Venyvät materiaalit
- sidokset! vahvat ja heikot sidokset eri yhdisteissä
- käyttötarkoitus, kestävyys, sulamispisteet, kovettumispisteet
Peroksidit
- happi jaksollisessa järjestelmässä ja hapetusluku – peroksidin poikkeava tilanne
- elektronegatiivisuus
- peroksidin avaruusrakenne
- vetyperoksidin hajoaminen – esimerkki
- vrt. superoksidi