Mitä hybridiopetus on?

Corona-pandemia pakotti useassakin kouluissa siirtymään yhdessä yössä etäopetukseen. Ei ole väärin sanoa, että tuolloin opettajat tekivät valtavan digiloikan, ja kuten liian usein tapahtuu, pakon edessä. Tieto- ja viestintätekniikan hallitseminen kuuluu nykypäivän opettajan perustaitoihin ja se aktualisoitui tässä ja nyt. Parin aikana digiopetukseen paneuduttiin laajalla rintamalla ja haettiin erilaisia toimintamalleja niin ”puhtaan” etäopetuksen että lähi- ja etäopetuksen risteytyksiin.

Hybridiopetus on noussut ei niinkään uutena, mutta vakava vaihtoehtona tilanteisiin, joissa oppijoita osallistuu samanaikaisopetukseen sekä lähiopetuksessa että etäopetuksessa. Lähiopetuksen ja etäopetuksen erot on helppo todeta ja ymmärtää. Kun yhdistetään näitä kahta, kysymys kuuluu, tapahtuu nämä synkronisesti (esim. streamauksella) tai asynkronisesti (esim. hyödyntämällä videotallenteita). Hybridiopetusta kuvaa tilanne, jossa lähi- ja etäopetusta tapahtuu synkronisesti. Asynkroninen etäopetus muistuttaa lähinnä monimuoto-opetusta (blended learning). Viereisessä kuvassa on hahmotettu erilaiset opetuksen toteuttamismuodot. Kuvasta puuttuu pohdinta käänteisestä oppimisesta (flipped learning), joka keskittyy erityisesti monimuoto-opetuksen uudelleen järjestämiseen, ns. perinteisen opetusmuodon sijaan.

Linder on artikkelissaan (Linder 2017) kuvannut hybridiopetuksen piirteitä ja mahdollisuuksia mm. toteamalla hybridiopetuksessa on kyse luokkahuoneaktiiviteettien lisäksi teknologiaa hyödyntäviä aktiviteetteja, jotka mahdollistavat etänä työskentelevien oppijoiden mukanaolon. Hybridiopetuksen suunnittelussa luokkahuonekäytäntöjen muuntaminen verkossa toteutettavaksi ei välttämättä ole mielekkäin tapa lähteä liikkeelle. Digipedagogiikka asettaa erilaisia vaatimuksia, varsinkin tilanteessa, jossa toteutetaan synkronista opetusta lähi- ja etäopetuksen osalta. Ensimmäinen lähtökohta on teknologinen osaaminen niin opettajan että oppijoiden kohdalla, toinen on se, miten teknologiaa hyödynnetään pedagogisia ratkaisuja tehtäessä.

Linder (em.) mainitsee osana hybridiopetusta ”lähiopetuksen” tuntimäärän vähenemisen ja sen korvaamisen esim. käänteisen opetuksen mukaisilla internetiä ja yhteisöllistä mediaa hyödyntävillä toimintamuodoilla. Tästä ei pitäisi olla kysymys hybridiopetuksessa. On eri asia puhua omaan tahtiin tapahtuvasta opiskelusta tai streamattujen oppituntien ja luentotyyppisten osioiden nauhoittamisesta ja niiden ajamisesta.

Kemian opetus etänä – miten kokeellisuudesta huolehditaan – tärkeä asia pohdittava (KESKEN)

Kemian opetuksen tärkeä osa on kokeellisuus, jo pelkästään opetussuunnitelman perusteella. Opetussuunnitelma toteaa: ”Kemian opetuksessa käytetään vaihtelevia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä, joilla kehitetään opiskelijan käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista. Opetuksen keskeisiin lähtökohtiin kuuluu havainnointi ja tutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Opiskelijat harjaantuvat ottamaan vastuuta yhteisestä turvallisuudesta, jolloin myös työelämässä tarvittava turvallisuusosaaminen kehittyy.” (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019).

Vaikka opetus jouduttaisiin toteuttamaan etänä, kokeellinen työskentely on tavalla tai toisella liitettävä opiskeluun ja oppimistilanteisiin. Tähän on tässä paneuduttu.

Hybridiopetus – ensimmäiset viritykset vuosi sitten

Viereisessä kuvassa on ensimmäiset pohdinnat ”viritykseksi”. Erityinen mielenkiinto on kohdistettu kokeellisen työn toteuttamiseen niin, että myös etänä voidaan osallistua työn seuraamiseen ja vuorovaikutukseen sen aikana. Kokeelliseen työhön liittyy, kuten edellisessä kappaleessa on jo todettu, yhtenä osana ilmiöiden toteaminen ja datan kerääminen tulkintoja tai hypoteesien todistamista varten.

Vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi perustan rakentaa kurssialustana toimiva Microsoft Teams. Kurssin verkossa tapahtuva asynkroninen vuorovaikutus ja viestintä, aineistojen ja esityksien jako tapahtuu sen kautta. Luentomuotoinen esittäminen onnistuu Teams-videoyhteyden avulla, samoin oppitunnilla käytettävien materiaalien esittäminen. Teamsin kautta on mahdollista jakaa streamauskuvaa vain yhden kannettavaan liitetyn kameran avulla. Koko luokan työskentelyn kuvaaminen – mikä ei ole opetuksen kannalta välttämätöntä – vaatii oman kameran (esimerkissä 360-kamera).

Tässä vaiheessa kokeelliseen työhön suunnatun kamerasysteemin muodostaa statiiviteline kännykällä varustettuna. Miten tämä esitetään etänä opiskeleville, vaatii hieman järjestelyä. Tässä mietittiin mahdollisuutena hyödyntää joko Teams-lisätunnusta (jonka avaaminen taas vaatii lisäohjelman, jota Microsoft ei tarjoa) tai Zoom-yhteyden hyödyntämistä.

Hybridiopetuksen pilotti – hieman lisää teknologiaa mukaan

Pilottivaiheessa käyttöön oli saatu liikuteltava dokumenttikamera, joka korvasi statiivi-kännykkä-rakennelman. Lisäksi aiemman pohdiskelun jälkeen Teams-istunnon lisäksi tuntia varten avattiin Zoom-istunto, mikä mahdollistaa kaksi esityksen seuraamisen yhdeltä kuvaruudulta (ainoan erikseen pohdittavan asian muodostaa käytettävä audio-kanava). Tavoitteena oli toteuttaa kemian tunti, jossa osan tuntia muodosti kokeellisen työskentelyn osio. Käytännössä tässä toimintamallissa etänä työskentelyvä lukiolainen seurasi lähiryhmän tekemää työtä kommentoiden ja kuulleen, mitä työn aikana keskusteltiin. Se, mikä tässä jäi uupumaan oli etänä työskentelevän oma ”hands on” -kokemus kokeellisesta työstä.

Jatko?

Jos ja kun tavoitteena on tuottaa pedagoginen viitekehys ja kokeellisen työskentelyn toimintamalli kemian opetuksen toteuttamiseksi opetussuunnitelman kirjaimen mukaisesti myös etä- ja hybridiopetuksella, täytyy vielä paneutua siihen, miten mahdollistetaan kotona (tai yleensä etänä) tapahtuva kokeellinen työskentely. Tätä varten tarvitaan esim. kemian opetuksen etä- ja hybridiopetuksen työkalupakki, joka sisältää sopivan määrän välineitä, kemikaaleja ja ohjeita lukiossa toteuttavien kokeellisten töiden tekemiseen. Työkalupakkia voi pilotoida lukion eri kursseilla niiden sisältöjen ja lukion kemian tarpeiden kokonaisuuden hahmottamiseksi. Tämän tueksi voidaan työskentelyä ohjeistaa ja havainnollistaa virtuaalilaboratorio-tyypisten palvelujen avulla.

Lähteet

Linder, K. E. (2017). Fundamentals of hybrid teaching and learning. New Directions for Teaching and Learning, 2017(149), 11-18.